Sitoutumattomat Kaipiaisissa ja Sippolassa päähaastajia
Kommentoinpa itse sitoutumattomien menestystä Kaipiaisissa ja Sippolassa kun en missään tiedotusvälineessä ainakaan toistaiseksi ole vastaavaa kommenttia nähnyt. Sitoutumattomien Juha Raippo sai Kaipiaisista 38 ääntä ja muualta 18 eli yhteensä 56 ääntä. Itse sain Sitoutumattomien kasaan Sippolasta 60 ääntä, Kaipiaisista 7 ääntä ja muualta 10 ääntä eli yhteensä 77 ääntä.
Kun viikolla netistä etsin äänestyspaikkakohtaiset tulokset huomasin, että omien kylien ehdokkaista sitoutumattomien Juha Raippo oli Kaipiaisten äänestyspiirissä ja minä Sippolan äänestyspiirissä toinen. Ulkopuolisista kansanedustaja Markku Pakkanen meni Sippolan osalta edelleni parilla äänellä. (Tiedän kyllä, että Pakkasella on siteitä Liikkalaan.)
Kaipiaisista eniten ääniä saanut keskustan Asko Rämä sai Kaipiaisista 48 ääntä ja muualta 53 ääntä eli yhteensä 101 ääntä. Juha Vanhalakka sai Kaipiaisista 34 ääntä ja muualta 20 ääntä eli yhteensä 54 ääntä. Kaipiaisissa oli äänioikeutettuja 607, joista 406 äänesti yhteensä 92 eri ehdokasta. Eli 607 äänestäjästä 201 ei äänestänyt ketään, Asko Rämää äänesti 48, Juha Raippoa äänesti 38, Juha Vanhalakkaa äänesti 34 ja loput 286 ääntä hajosivat 89 eri ehdokkaan kesken.
Sippolasta eniten ääniä saanut keskustan Mirja Lonka sai Sippolasta 203 ääntä, Kaipiaisista 26 ääntä ja muualta 70 ääntä eli yhteensä 299 ääntä. Sami Lehtomäki sai Sippolasta 37 ääntä ja muualta 8 ääntä eli yhteensä 45 ääntä. Sippolassa oli äänioikeutettuja 1.320, joista laskujeni mukaan 819 äänesti yhteensä 130 eri ehdokasta. Eli Sippolan 1.320 äänioikeutetusta 501 ei äänestänyt ketään, Mirja Lonkaa äänesti 203, Markku Pakkasta äänesti 62, Matti Paakalaa äänesti 60, Sami Lehtomäkeä äänesti 37 ja loput 457 ääntä hajosivat 126 eri ehdokkaan kesken.
Äänioikeutettuja oli koko uuden Kouvolan alueella 71.403, joista Kaipiaisissa 607 äänioikeutettua ja Sippolassa 1.320 äänioikeutettua eli yhteensä 1.927 äänioikeutettua. Ehdokkaita Kaipiainen-Sippola-alueella oli Keskustalla 9 kpl, Kristillisdemokraateilla 4 kpl, sitoutumattomilla 3 kpl, kokoomuksella 1 kpl, sosiaalidemokraateilla 1 kpl ja vasemmistoliitolla 1 kpl. Yhteensä ääniä oli jakamassa 19 omien kylien ehdokasta ja lisäksi paikallinen kansanedustaja.
Uuden Kouvolan äänioikeutetuista on 2,7 % Kaipiainen-Sippola-alueelta. Kun ehdokkaita oli kaikkiaan 530, olisi Kaipiainen-Sippola-alueen osuus ollut 14 ehdokasta. Nyt oli 19 ehdokasta eli 5 ehdokasta liikaa ja sama määrä olisi saanut olla muilla alueilla lisää.
Kaipiainen-Sippola alueen äänioikeutettujen osuus koko uuden Kouvolan äänioikeutetuista on noin 2,7 %. Sen mukaan 75 valtuutetusta 2,7 % eli vähän yli kaksi (2) valtuutettua olisi kuulunut Kaipiainen-Sippola-alueelle. Nyt tuli yksi (1) valtuutettu ja jonkinlainen "osuus" paikallisesta kansanedustajastamme. Erinomaista oli Mirja Longan pääseminen heti Keskustan ryhmän puheenjohtajistoon.
Kaipiainen-Sippola aluetta pienempi Jaala (Kirkonkylä 1.275 ja Huhdasjärvi 244, yhteensä 1.519 äänioikeutettua) sai monipuolisella ehdokasasettelulla ja hyvällä keskittämisellä kolme edustajaansa läpi. Joukossa on Sitoutumattomien uusi valtuutettu Vesa Kaarlampi 150 äänellä.
Omalta osaltani positiiviseen listaan pistän 77 äänestäjääni, tutustumisen Sitoutumattomien ryhmään, kokemuksen vaalien ja ehdokkasasettelun organisoinnin osalta, kokemuksen vaalityöstä toimisto- ja nettitekniikan osalta, vaalityön tuottaman hyödyn työssäni markkinoinnin ja nettitekniikan käytön osalta ja saamieni kokemusten hyödyntämisen harrastuksissani. Vielä odottelen saavani jonkun mielenkiintoisen valtuuston ulkopuolisen luottamusmiespaikankin. Kunhan valtuutetut nyt ensin valitsevat mieleisensä päältä pois.
Seuraavia vaaleja varten lataan lisää resursseja monipuolisempaan ja pitkäjänteisempään vaalityöhön. Joitakin mm. ehdokasasetteluun, tiedotusvälineisiin ja vaalityöhön liittyviä juttuja ajan käyttöön niin Sitoutumattomien ryhmässä kuin toisaalta eri ryhmien kesken Kaipiaisten-Sippolan alueella.
Pidän Sitoutumattomien vaalitulosta hyvänä. Valtuutettuja meni läpi 10. Se on niin paljon muihin verrattuna, että puheenjohtajapaikoista ja hallituksen paikoista joitakin tulee myös sitoutumattomille. Myös lautakunnissa ja muissa luottamustoimissa tulee vaikuttamaan Sitoutumattomien asiallinen ja rakentava työskentely.
Seuraavia koitoksia ovat mm. seurakuntavaalit, eduskuntavaalit ja neljän vuoden päästä seuraavat kunnallisvaalit.
Eduskuntavaaleissa keskityn äänestämiseen Sitoutumattomalla "tyylillä". Äänestän ja kehoitan muitakin äänestämään sellaista ehdokasta, joka ottaa eduskuntatyön ja Suomen valtakunnan asioiden hoidon tosissaan. Äänestäjiin kansanedustajien mielestäni pitääkin pitää yhteyttä esim. kunnallisvaalien yhteydessä. Ei kuitenkaan mielellään ehdokkaana. Kansanedustajan puheenjohtajapaikka isossa kaupungissa on jo puolueen muiden valtuutettujen sekä kansanedustajan itsensä aliarvioimista.
Tässä nyt vain jännäillään, sitä miten uuden Kouvolan luottamusmiesjohto ja muu organisaatio alkaa järjestyä. Koskahan täällä Sippolassa kuntalaisen elämässä ensimmäisen kerran tuntuu uusi Kouvola?
Matti Paakala, hallintonotaari Sippolasta
perjantai 31. lokakuuta 2008
maanantai 27. lokakuuta 2008
Tulos 77! Kiitoksia!
Kiitoksia 77 äänestäjääni ja tukijoukot!
Olosuhteisiin nähden mukava luku, 77 kannattajaa. Parhaimmat kiitokset kannattajilleni! Onnea valtuustoon päässeille! Muille ehdokkaille myös onnea ja parempaa menestystä seuraavissa koitoksissa!
Näiden vaalien tarkempaan analyysiin palaan myöhemmin.
Olosuhteisiin nähden mukava luku, 77 kannattajaa. Parhaimmat kiitokset kannattajilleni! Onnea valtuustoon päässeille! Muille ehdokkaille myös onnea ja parempaa menestystä seuraavissa koitoksissa!
Näiden vaalien tarkempaan analyysiin palaan myöhemmin.
perjantai 24. lokakuuta 2008
Liikaa, liikaa vai liian vähän?
Pitäisikö mainostaa enemmän?
Kaksi yötä ja kaksi päivää on vaalitulosten julkistamiseen. Tässä kunnallisvaalien ensikertalaista jo aikalailla jännittää. Vaalimainnonnan määräkin mietityttää, pitäisikö jakaa esitteitä hermokierros.
Onneksi värillinen vaaliesitepaperi on loppu. Menee sopivasti viimeiset päivät Sitoutumattomien yhteismainoksen, tämän blogin, kaiken vaalikoneissa ja nettiesittelyssä olevan sekä ennenkaikkea yllyttämieni aktiivisten yksittäisten henkilöiden toimenpiteiden varassa.
En ole ainakaan toistaiseksi havainnut, että Sippolan alueella olisi kukaan muu jakanut samantyylistä itse tehtyä esitettä kuin mitä jaoin ennen ennakkoäänestystä. Blogeja ja nettiesittelyjä ei myöskään ole monellakaan ja jos on, ehdokkaat kirjoittelevat niihin aika harvakseltaan. Tuhansia euroja maksavia lehti-ilmoituksia en ole laittanut. Yhteisilmoituksia Sitoutumattomilla on ollut saman verran kuin muillakin ryhmillä.
Muutamat ihmiset sanoivat, että ennakkoäänestysbussilla oli Sippolan pysäkillä vilkasta. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestäneitäkin kuuluu Sippolan seudulla olevan paljon. Tässä vaiheessa aktiivisuudesta suuret kiitokset!
Varsin moni puhuu äänestämään menosta varsinaisena äänestyspäivänä. Henkilökohtaisesti eniten pelkäämäni vastus "Sippolan Nukkuvien Puolue" taitaa olla nujerrettu. Jospa poliittisiin puolueisiin sitoutumattomalla ehdokkaalla on Sippolan seudullakin ollut tilaus jo pitkään. Toivon, että nukkuvista iso osa on vihdoin lähtenyt äänestämään ja samantien siirtynyt Sitoutumattomien kannattajiksi.
Täytyy myöntää silti, että kyllä pari mieshenkilöä juputti minulle tällä viikolla, että Kouvolaan ne äänet kuitenkin menee. En viitsinyt vastata, että niin meneekin heti sunnuntai-iltana kun keskusvaalilautakunta laskee Kouvolan kaupungin talolla kaikki uuden Kouvolan alueen äänestyspaikoista tulleet äänet yhteen.
Kuntaliitoksen päättivät edellisten valtuustojen päättäjät. Asiat olivat myös ajautuneet, ajettu tai laskettu ajautumaan ehkä kuntienkin, mutta ennenkaikkea valtion toimenpitein sellaiseen tilaan, että muuta asiallista vaihtoehtoa ei tainnut olla. Minä en tätä ennen ole ollut päättämässä minkään kunnan saatikka Suomen valtion asioista.
Nyt vain ollaan siinä tilanteessa, että uuden kotikaupunkimme Kouvolan asioita on tarmokkaasti alettava hoitamaan. Haluan siihen sippolalaisen näkökulman, mutta ehdottomasti myös oman näkökulmani. "Kuunteluoppilas" en halua olla, vaikka vaalien ensikertalainen olenkin. Eri asia on, että asioista pitää kysellä, neuvoja pitää kuunnella, muiden päättäjien kanssa pitää neuvotella ja itsekin pitää tutkia asioita. Niin olen tehnyt valtuuston ulkopuolellakin.
Pätevyyttä ja kokemusta minulla kuitenkin on yhteisistä asioista päättämiseen mielestäni aivan tarpeiksi. Julkista hallintoa ja laskentatointa on minua enemmän uuden Kouvolan valtuustoehdokkaista opiskellut vain muutama. Työkokemusta minulla on taloudellisten asioiden ja virastoissa asioimisen parissa yli 30 vuotta. Mielipiteisiin vaikuttamiseen ja ihmisten liikkeelle saamiseen on Sippolan kylätoiminta ja tapahtumien järjestäminen antanut joskus aika erikoisiakin kokemuksia.
Monet ovat myös tuttavuussuhteeni uuden Kouvolan alueella. Ja on meiltä täältä Sippolan seudulta aika monia suhteita myös erilaisiin valtakunnan vaikuttajiin. Onpa aika monen talon poika tai tytär päässyt merkittäviin asemiin. Kulttuuritapahtumiemme yhteydessä sippolalaisille on tullut myös mukavia julkkissuhteita.
Uuden Kouvolan valtuustossa olisin mielestäni uudenlainen, pätevä, kokenut ja erilainen valtuutettu. Mutta olenko sopiva? Olisiko joku muu vielä sopivampi? Äänestäjät päättäköön!
Kaksi yötä ja kaksi päivää on vaalitulosten julkistamiseen. Tässä kunnallisvaalien ensikertalaista jo aikalailla jännittää. Vaalimainnonnan määräkin mietityttää, pitäisikö jakaa esitteitä hermokierros.
Onneksi värillinen vaaliesitepaperi on loppu. Menee sopivasti viimeiset päivät Sitoutumattomien yhteismainoksen, tämän blogin, kaiken vaalikoneissa ja nettiesittelyssä olevan sekä ennenkaikkea yllyttämieni aktiivisten yksittäisten henkilöiden toimenpiteiden varassa.
En ole ainakaan toistaiseksi havainnut, että Sippolan alueella olisi kukaan muu jakanut samantyylistä itse tehtyä esitettä kuin mitä jaoin ennen ennakkoäänestystä. Blogeja ja nettiesittelyjä ei myöskään ole monellakaan ja jos on, ehdokkaat kirjoittelevat niihin aika harvakseltaan. Tuhansia euroja maksavia lehti-ilmoituksia en ole laittanut. Yhteisilmoituksia Sitoutumattomilla on ollut saman verran kuin muillakin ryhmillä.
Muutamat ihmiset sanoivat, että ennakkoäänestysbussilla oli Sippolan pysäkillä vilkasta. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestäneitäkin kuuluu Sippolan seudulla olevan paljon. Tässä vaiheessa aktiivisuudesta suuret kiitokset!
Varsin moni puhuu äänestämään menosta varsinaisena äänestyspäivänä. Henkilökohtaisesti eniten pelkäämäni vastus "Sippolan Nukkuvien Puolue" taitaa olla nujerrettu. Jospa poliittisiin puolueisiin sitoutumattomalla ehdokkaalla on Sippolan seudullakin ollut tilaus jo pitkään. Toivon, että nukkuvista iso osa on vihdoin lähtenyt äänestämään ja samantien siirtynyt Sitoutumattomien kannattajiksi.
Täytyy myöntää silti, että kyllä pari mieshenkilöä juputti minulle tällä viikolla, että Kouvolaan ne äänet kuitenkin menee. En viitsinyt vastata, että niin meneekin heti sunnuntai-iltana kun keskusvaalilautakunta laskee Kouvolan kaupungin talolla kaikki uuden Kouvolan alueen äänestyspaikoista tulleet äänet yhteen.
Kuntaliitoksen päättivät edellisten valtuustojen päättäjät. Asiat olivat myös ajautuneet, ajettu tai laskettu ajautumaan ehkä kuntienkin, mutta ennenkaikkea valtion toimenpitein sellaiseen tilaan, että muuta asiallista vaihtoehtoa ei tainnut olla. Minä en tätä ennen ole ollut päättämässä minkään kunnan saatikka Suomen valtion asioista.
Nyt vain ollaan siinä tilanteessa, että uuden kotikaupunkimme Kouvolan asioita on tarmokkaasti alettava hoitamaan. Haluan siihen sippolalaisen näkökulman, mutta ehdottomasti myös oman näkökulmani. "Kuunteluoppilas" en halua olla, vaikka vaalien ensikertalainen olenkin. Eri asia on, että asioista pitää kysellä, neuvoja pitää kuunnella, muiden päättäjien kanssa pitää neuvotella ja itsekin pitää tutkia asioita. Niin olen tehnyt valtuuston ulkopuolellakin.
Pätevyyttä ja kokemusta minulla kuitenkin on yhteisistä asioista päättämiseen mielestäni aivan tarpeiksi. Julkista hallintoa ja laskentatointa on minua enemmän uuden Kouvolan valtuustoehdokkaista opiskellut vain muutama. Työkokemusta minulla on taloudellisten asioiden ja virastoissa asioimisen parissa yli 30 vuotta. Mielipiteisiin vaikuttamiseen ja ihmisten liikkeelle saamiseen on Sippolan kylätoiminta ja tapahtumien järjestäminen antanut joskus aika erikoisiakin kokemuksia.
Monet ovat myös tuttavuussuhteeni uuden Kouvolan alueella. Ja on meiltä täältä Sippolan seudulta aika monia suhteita myös erilaisiin valtakunnan vaikuttajiin. Onpa aika monen talon poika tai tytär päässyt merkittäviin asemiin. Kulttuuritapahtumiemme yhteydessä sippolalaisille on tullut myös mukavia julkkissuhteita.
Uuden Kouvolan valtuustossa olisin mielestäni uudenlainen, pätevä, kokenut ja erilainen valtuutettu. Mutta olenko sopiva? Olisiko joku muu vielä sopivampi? Äänestäjät päättäköön!
keskiviikko 22. lokakuuta 2008
Vaalipäivä sunnuntaina 26.10.
Varsinainen äänestyspäivä vielä jäljellä
Näissä vaaleissa on ennakkoäänestysaikataulut historiaa. Varsinainen äänestys on sitten ensi sunnuntaina 26.10.2008 kello 9.00 - 20.00. Äänestyspaikat ovat minun kotikulmillani Sippolan koulu ja Kaipiaisten koulu. Varsinaisena äänestyspäivänä äänestys onnistuu vain omassa määrätyssä äänestyspaikassa.
Kolme päivää on aikaa innostaa, herätellä, houkutella tai jotain sellaista, millä niitä nyt oman kulmakunnan heikommin hereillä olevia äänestäjiä liikkeelle vain saisi. Kuten aiemminkin olen sanonut, kyydin tarjoamisella voisimme kukin antaa vielä panoksemme vaaleissa. Voisimme ehkä hyvinkin ratkaisevasti kääntää ääniä "omille" ja asioidenhoitovaltaa lähemmäksi omia asuinympäristöjä.
Kouvolan asioidenhoito pitää ottaa mahdollisimman hyvin hallintaan. Uusi valtuusto kokoontuu kuulema jo tämän vuoden puolella. Kotiseutuihmisenä toivon, että uudessa Kouvolassa on myös sopiva määrä Sippolan meininkiä.
Sippola ympäristökylineen on muun muassa uuden Kouvolan parhaita maaseutualueita, tunnettu erinomaisista maaseutuyrityksistään, melkein kadehdittu kylätapahtumistaan ja historialtaan uskomattoman rikas.
Panoksemme uudessa Kouvolassa täytyy olla merkittävä!
Näissä vaaleissa on ennakkoäänestysaikataulut historiaa. Varsinainen äänestys on sitten ensi sunnuntaina 26.10.2008 kello 9.00 - 20.00. Äänestyspaikat ovat minun kotikulmillani Sippolan koulu ja Kaipiaisten koulu. Varsinaisena äänestyspäivänä äänestys onnistuu vain omassa määrätyssä äänestyspaikassa.
Kolme päivää on aikaa innostaa, herätellä, houkutella tai jotain sellaista, millä niitä nyt oman kulmakunnan heikommin hereillä olevia äänestäjiä liikkeelle vain saisi. Kuten aiemminkin olen sanonut, kyydin tarjoamisella voisimme kukin antaa vielä panoksemme vaaleissa. Voisimme ehkä hyvinkin ratkaisevasti kääntää ääniä "omille" ja asioidenhoitovaltaa lähemmäksi omia asuinympäristöjä.
Kouvolan asioidenhoito pitää ottaa mahdollisimman hyvin hallintaan. Uusi valtuusto kokoontuu kuulema jo tämän vuoden puolella. Kotiseutuihmisenä toivon, että uudessa Kouvolassa on myös sopiva määrä Sippolan meininkiä.
Sippola ympäristökylineen on muun muassa uuden Kouvolan parhaita maaseutualueita, tunnettu erinomaisista maaseutuyrityksistään, melkein kadehdittu kylätapahtumistaan ja historialtaan uskomattoman rikas.
Panoksemme uudessa Kouvolassa täytyy olla merkittävä!
tiistai 21. lokakuuta 2008
Vaikutelmia vaaleista
Alkuviikon pysähtyneisyys
Sunnuntaina oli Kouvolan Sanomissa se pöhkö puheenjohtajajuttu. Näkyi saaneen arvostelua napakoissa sekä muutamilla nettisivuilla samansuuntaisesti kuin minultakin sai.
Kun ei ole niitä vaalimainostelineitä taajamissa, on vaalien näkyvyys kokonaan tiedotusvälineiden varassa.
Tuntuu oudolta, että Kymenlaakson tiedotusvälineet ovat koko syksyn vaalien merkeissä tehneet juttuja täällä vierailevista muiden kaupunkien poliitikoista. Kuvissa näkyy aina sitten mukana muutama paikallinen. Ei ole kai kukaan paikallinen sentään vaalivalttinaan sitä pitänyt, että pääsi sen ja sen julkkiksen kanssa samaan kuvaan ja että pääsi sanomaan sitä ja sitä.
Vaalikoneet olivat syyskuun ja lokakuun alun juttu. Siellä missä netti toimii normaalisti kuten tässä Sippolan keskustassa, vaalikoneita on varmaan innolla katseltukin. Uuden Kouvolan asukkaista monella ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä ollenkaan. Isolla osalla nettiyhteys on niin hidas, ettei sillä kaikenlaisia juttuja viitsi selailla ja on myös alueita, jonne nettiyhteyden saa vain suurella rahalla.
Viime viikolla ja sitä edelliselläkin oli kunnallisvaalimainoksiksi aika isoja mainoksia lehdessä. Ikäänkuin olisi rahalla korvattu se, ettei muutakaan keksitty. Taisivat ehdokkaat itsekin huomata, että tulivat ärsyttäneeksi äänestäjiä ja muutama päivä on ollut mediassa silmiin pistävän hiljaista.
Oma vaalimainontani alkoi elokuussa Kouvolan Seudun Sitoutumattomien sivujen nettiesittelystä, jossa oli kuva ja pieni tekstin pätkä. Elokuussa keräsin valitsijayhdistyksen nimiä. Se aiheutti työtä enemmän kuin puolueen ehdokkaaksi alkaminen olisi aiheuttanut. Jälkeenpäin ajatellen se oli oikein hyvä jalkautuminen potentiaalisten äänestäjien pariin. En ole kaduilla ja toreilla paljon muuten liikkunutkaan kun Sippolan kesätorikin on talvitauolla.
Sitten tein lokakuussa vaaliesitteen, jota itse monistelin mustavalkoisena. Laitoin sähköpostilla saman esitteen kopioitavaksi värikopiokoneella ja sainkin pikkurahalla nopeasti monta sataa esitettä värikuvilla. Yhteensä oli kasassa omatekemien kanssa yli 1.000 esitettä. Itse jakelin kirkonkylän ja veljeni jakoi Sippolan lähikylät. Muutama sata esitettä olisi pitänyt vielä jakaa, että toimistoni Kouvolan puoleinen asiakasalue olisi tullut katettua. Oletan kuitenkin, että äänestäjät tulevat omasta ja naapurikylistä, jos ovat tullakseen. Kauempana olevilla kylillä on taas omat ehdokkaat ja omat edut ajettavana.
Lehdissä on kuitenkin ollut ja tulee vielä ennen varsinaista vaalipäivää olemaan yhteisilmoituksia, joista löytyy ensin esim. Kouvolan Seudun Sitoutumattomien nettiosoite ja sitä kautta tämä blogiosoite.
Tulin avanneeksi minäkin tämän blogini niin myöhään, ettei tämä näissä vaaleissa ehkä kovin suurta joukkoa saavuta. Kuulin myös uutisen kyselytuloksista, joiden mukaan blogeja luetaan Suomessa yleensäkin ainakin toistaiseksi verraten vähän. Ilmankos Kouvolan kunnallisvaaliehdokkaista vain aivan muutama näyttää kirjoittavan blogiinsa useammin kuin kerran viikossa.
Kovimpana vastuksenani vaaleissa luulen olevan nukkuvien puolueen. Nukkuvien puoluetta avustaa Sippolan seudulla äänestyspaikkojen tavoitettavuus. Varsinaisia äänestyspaikkoja on vain Sippolassa ja Kaipiaisissa ja minkäänlaista julkista liikennettä ei sunnuntaina ole.
Niistä kylistä, missä kimppakyyti pelaa, voi tulla omalle ehdokkaalle mukavasti ääniä. Tapaamani Sippolan ihmiset kaikesta huolimatta puhuvat, että ovat joko äänestäneet ennakkoon tai että äänestävät joka tapauksessa.
Tämän päiväisessä Keskilaaksossa Pekka Niemi arveli, että 180-200 ääntä riittäisi näissä vaaleissa läpimenoon. Sippolan ja Kaipiaisten aluella on laskentatavasta riippuen vajaa 3.000 asukasta, joista äänioikeutettuja ehkä 2.500 ja niistä odotetaan äänestävän ehkä 1.500. Ehdokkaita tällä alueella on 19 eli äänestysprosentista riippuen ehdokasta kohden tulisi omalta alueelta ääniä noin 80 kappaletta. Joku voi saada ääniä ulkopuolelta esim. työpaikkansa puitteissa. Ulkopuoliset ehdokkaat voivat viedä myös tämän alueen ääniä, esim. sukulaisuuden perusteella.
Ajattelin itse saavani näiltä kyliltä ne 200 ääntä ja muualta uuden Kouvolan alueelta jokusen lisää. Muille Sippolan - Kaipiaisten alueen 18 ehdokkaalle jäisi vielä jaettavaksi 1.300 paikallista ääntä sekä nukkuvissa olevat potentiaaliset äänestäjät ja koko uuden Kouvolan kymmenettuhannet äänet. Väestömäärään nähden alueelta pitäisi mennä läpi kaksi tai kolme ehdokasta.
Aloin tätä laskeksimaan kun välillä tuntuu, että sotken uutena ehdokkaana tarpeettomasti asetelmia. En kyllä varmaan sotke. Eihän minulla ole tarkoituksena vallata kuin yksi niistä 75 valtuustopaikasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja senkin vain siinä tapauksessa, jos tarpeiksi moni äänestäjä niin haluaa.
Sunnuntaina oli Kouvolan Sanomissa se pöhkö puheenjohtajajuttu. Näkyi saaneen arvostelua napakoissa sekä muutamilla nettisivuilla samansuuntaisesti kuin minultakin sai.
Kun ei ole niitä vaalimainostelineitä taajamissa, on vaalien näkyvyys kokonaan tiedotusvälineiden varassa.
Tuntuu oudolta, että Kymenlaakson tiedotusvälineet ovat koko syksyn vaalien merkeissä tehneet juttuja täällä vierailevista muiden kaupunkien poliitikoista. Kuvissa näkyy aina sitten mukana muutama paikallinen. Ei ole kai kukaan paikallinen sentään vaalivalttinaan sitä pitänyt, että pääsi sen ja sen julkkiksen kanssa samaan kuvaan ja että pääsi sanomaan sitä ja sitä.
Vaalikoneet olivat syyskuun ja lokakuun alun juttu. Siellä missä netti toimii normaalisti kuten tässä Sippolan keskustassa, vaalikoneita on varmaan innolla katseltukin. Uuden Kouvolan asukkaista monella ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä ollenkaan. Isolla osalla nettiyhteys on niin hidas, ettei sillä kaikenlaisia juttuja viitsi selailla ja on myös alueita, jonne nettiyhteyden saa vain suurella rahalla.
Viime viikolla ja sitä edelliselläkin oli kunnallisvaalimainoksiksi aika isoja mainoksia lehdessä. Ikäänkuin olisi rahalla korvattu se, ettei muutakaan keksitty. Taisivat ehdokkaat itsekin huomata, että tulivat ärsyttäneeksi äänestäjiä ja muutama päivä on ollut mediassa silmiin pistävän hiljaista.
Oma vaalimainontani alkoi elokuussa Kouvolan Seudun Sitoutumattomien sivujen nettiesittelystä, jossa oli kuva ja pieni tekstin pätkä. Elokuussa keräsin valitsijayhdistyksen nimiä. Se aiheutti työtä enemmän kuin puolueen ehdokkaaksi alkaminen olisi aiheuttanut. Jälkeenpäin ajatellen se oli oikein hyvä jalkautuminen potentiaalisten äänestäjien pariin. En ole kaduilla ja toreilla paljon muuten liikkunutkaan kun Sippolan kesätorikin on talvitauolla.
Sitten tein lokakuussa vaaliesitteen, jota itse monistelin mustavalkoisena. Laitoin sähköpostilla saman esitteen kopioitavaksi värikopiokoneella ja sainkin pikkurahalla nopeasti monta sataa esitettä värikuvilla. Yhteensä oli kasassa omatekemien kanssa yli 1.000 esitettä. Itse jakelin kirkonkylän ja veljeni jakoi Sippolan lähikylät. Muutama sata esitettä olisi pitänyt vielä jakaa, että toimistoni Kouvolan puoleinen asiakasalue olisi tullut katettua. Oletan kuitenkin, että äänestäjät tulevat omasta ja naapurikylistä, jos ovat tullakseen. Kauempana olevilla kylillä on taas omat ehdokkaat ja omat edut ajettavana.
Lehdissä on kuitenkin ollut ja tulee vielä ennen varsinaista vaalipäivää olemaan yhteisilmoituksia, joista löytyy ensin esim. Kouvolan Seudun Sitoutumattomien nettiosoite ja sitä kautta tämä blogiosoite.
Tulin avanneeksi minäkin tämän blogini niin myöhään, ettei tämä näissä vaaleissa ehkä kovin suurta joukkoa saavuta. Kuulin myös uutisen kyselytuloksista, joiden mukaan blogeja luetaan Suomessa yleensäkin ainakin toistaiseksi verraten vähän. Ilmankos Kouvolan kunnallisvaaliehdokkaista vain aivan muutama näyttää kirjoittavan blogiinsa useammin kuin kerran viikossa.
Kovimpana vastuksenani vaaleissa luulen olevan nukkuvien puolueen. Nukkuvien puoluetta avustaa Sippolan seudulla äänestyspaikkojen tavoitettavuus. Varsinaisia äänestyspaikkoja on vain Sippolassa ja Kaipiaisissa ja minkäänlaista julkista liikennettä ei sunnuntaina ole.
Niistä kylistä, missä kimppakyyti pelaa, voi tulla omalle ehdokkaalle mukavasti ääniä. Tapaamani Sippolan ihmiset kaikesta huolimatta puhuvat, että ovat joko äänestäneet ennakkoon tai että äänestävät joka tapauksessa.
Tämän päiväisessä Keskilaaksossa Pekka Niemi arveli, että 180-200 ääntä riittäisi näissä vaaleissa läpimenoon. Sippolan ja Kaipiaisten aluella on laskentatavasta riippuen vajaa 3.000 asukasta, joista äänioikeutettuja ehkä 2.500 ja niistä odotetaan äänestävän ehkä 1.500. Ehdokkaita tällä alueella on 19 eli äänestysprosentista riippuen ehdokasta kohden tulisi omalta alueelta ääniä noin 80 kappaletta. Joku voi saada ääniä ulkopuolelta esim. työpaikkansa puitteissa. Ulkopuoliset ehdokkaat voivat viedä myös tämän alueen ääniä, esim. sukulaisuuden perusteella.
Ajattelin itse saavani näiltä kyliltä ne 200 ääntä ja muualta uuden Kouvolan alueelta jokusen lisää. Muille Sippolan - Kaipiaisten alueen 18 ehdokkaalle jäisi vielä jaettavaksi 1.300 paikallista ääntä sekä nukkuvissa olevat potentiaaliset äänestäjät ja koko uuden Kouvolan kymmenettuhannet äänet. Väestömäärään nähden alueelta pitäisi mennä läpi kaksi tai kolme ehdokasta.
Aloin tätä laskeksimaan kun välillä tuntuu, että sotken uutena ehdokkaana tarpeettomasti asetelmia. En kyllä varmaan sotke. Eihän minulla ole tarkoituksena vallata kuin yksi niistä 75 valtuustopaikasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja senkin vain siinä tapauksessa, jos tarpeiksi moni äänestäjä niin haluaa.
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Puheenjohtajat Gallupilla
Valitaanko Kouvolassa puheenjohtajat gallupilla?
Tänään katselin Kouvolan Sanomista uutista, jossa saman lehden teettämän gallupin paikkajaon pohjalta toimittaja Janne Rönkkö oli jo nyt asettanut puheenjohtajaehdokkaat Kouvolan kaupungin valtuustoon sekä hallitukseen.
Voisi ajatella, että tarkoituksena oli nostaa vaali-innnostusta. Mutta innostaako vaali vaaleilta suurenevaa nukkuvien ryhmää yhtään, jos lehden avatessaan näkee ne "samat naamat". Eikö voisi jo tasapuolisuudenkin nimissä vaikka kysyä tuoreempien naamojen mielipidettä puheenjohtaja-asioista.
Mielestäni Suomen kymmenenneksi suurimman kaupungin valtuuston ja etenkin hallituksen puheenjohtajan pitää olla täysissä voimissa oleva ja luottamustoimeensa täysin keskittyvä pätevä ihminen. Harmillista, jos joudumme tyytymään vain "sopivaan". "Kunniapuheenjohtajien" ja kansanedustajien luulisi olevan vaalien jälkeen aivan muualla.
Nyt käymme ensin vaalit. Tulos selviää viikon päästä. Sitten katsotaan suoraan vaalien perusteella, että ketkä 75 siellä kaupunginvaltuustossa istuvat seuraavat neljä vuotta. Silloin myös näemme, mitkä ovat ryhmien väliset voimasuhteet ja ketkä ovat ryhmissään minkäkinlaisessa asemassa. Sitten alkaa myös se mielenkiintoinen peli puheenjohtajapaikoista. Ainakin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitää valita valtuustoon äänestettyjen joukosta. Hallituksen niinkuin lautakuntienkin kokoonpanon voivat valtuutetut kyllä sopia. Tietyt pelisäännöt ryhmillä siinä tietenkin on ja täytyy ollakin.
Tiedotusvälineissä on pitkin syksyä tuotu esiin kovasti "kolmea suurta" ja vaihteeksi vähän "pikkupuolueitakin". Kouvolan Seudun Sitoutumattomista ei ole ollut juttua sen vertaa, että äänestäjälle aina olisi edes selvinnyt mikä on aidon Kouvolan Seudun Sitoutumattoman ehdokkaan ja "Puolueen sit -ehdokkaan" ero.
Ehdokasasettelussa Kouvolan Seudun Sitoutumattomilla on kuitenkin 90 ehdokasta. joka ehdokkaalla on oma valitsijamieslistansa, jossa on vähintään kymmenen nimeä. Siitä tulee jo 900 henkilökohtaista kontaktia potentiaalisiin äänestäjiin. Puolueilla ehdokkaan etsiminen on löysempää kun ei tarvitse pyytää kuin ehdokkaan suostumus. Sitten pitää olla vielä vaaliasiamiehet ja monta muuta asiaa kunnossa ennekuin vaaleihin voi osallistua puolueisiin sitoutumatta. Ohjelmastakin olemme päässeet yksimielisyyteen, katso : www.kouvolanseudunsitoutumattomat.fi Ainakin isoille puolue ohjelmat ja nettiformaatit tekevät puoluetoimistojen kuukausipalkkaiset ihmiset.
On vaalitoimikunnaltamme jonkinmoinen suoritus kun ilman puoluetukea kaiken järjestävät. Talkootyötä, asianharrastusta, omaa aikaa ja omaa rahaakin tarvitaan. Mutta eipä tarvitse tilailla Helsingistä puhujia vaalitilaisuuksiin passattavaksi ja median kuvattavaksi. Ja ennenkaikkea valtuustokaudella voimme hoitaa Kouvolan asioita puoluepolitiikan ja ryhmäpäätösten haittaamatta. Yhteistyötä temme keskenämme niinkuin puolueidenkin edustajien kanssa.
Jollain puolueaktivistilla vain käy yli ymmärryksen, että nyt käydään kunnallisvaalit ja sitten taas aivan eri kerralla eduskuntavaalit. Eduskuntavaaleissa Kouvolan Seudun Sitoutumattomattomienkin edustajat ja heidän äänestäjänsä äänestävät puolueiden kansanedustajaehdokkaita siinä kuin muutkin kansalaiset. Ja luulenpa, että ne äänet hyvin kelpaavat.
Itse aion seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestää sellaista ehdokasta, joka tekee työtä suomalaisten hyväksi siellä missä kansanedustajan pitääkin, ehkä ministerinpalli mielessä, mutta ei kotikaupungin valtuustopaikka.
Jospa vaaleissa käykin niin, että Sitoutumattomien ryhmä nousee kolmen suuren joukkoon ja kompromissien kompromissina saa, ehkä pienempien ryhmien tuella, hyvinkin mukavia puheenjohtajapaikkoja. Hyviä kärkiehdokkaita meiltä kyllä löytyy.
Arvioni on, että uudessa valtuustossa 1.) kaksi suurintakaan ryhmää ei muodosta enemmistöä, 2.) ryhmissä on vielä "vanhojen kuntien" edustajia ja että 3.) ryhmien sisäiset vanhat kiistat puhkeavat heti kun selviää että vaalitulos ei ollutkaan "odotettu". Toivottavasti vain ensimmäinen arvioni toteutuu ja saamme uudelle uljaalle kaupungillemme toimivan luottamusmiesorganisaation.
Tänään katselin Kouvolan Sanomista uutista, jossa saman lehden teettämän gallupin paikkajaon pohjalta toimittaja Janne Rönkkö oli jo nyt asettanut puheenjohtajaehdokkaat Kouvolan kaupungin valtuustoon sekä hallitukseen.
Voisi ajatella, että tarkoituksena oli nostaa vaali-innnostusta. Mutta innostaako vaali vaaleilta suurenevaa nukkuvien ryhmää yhtään, jos lehden avatessaan näkee ne "samat naamat". Eikö voisi jo tasapuolisuudenkin nimissä vaikka kysyä tuoreempien naamojen mielipidettä puheenjohtaja-asioista.
Mielestäni Suomen kymmenenneksi suurimman kaupungin valtuuston ja etenkin hallituksen puheenjohtajan pitää olla täysissä voimissa oleva ja luottamustoimeensa täysin keskittyvä pätevä ihminen. Harmillista, jos joudumme tyytymään vain "sopivaan". "Kunniapuheenjohtajien" ja kansanedustajien luulisi olevan vaalien jälkeen aivan muualla.
Nyt käymme ensin vaalit. Tulos selviää viikon päästä. Sitten katsotaan suoraan vaalien perusteella, että ketkä 75 siellä kaupunginvaltuustossa istuvat seuraavat neljä vuotta. Silloin myös näemme, mitkä ovat ryhmien väliset voimasuhteet ja ketkä ovat ryhmissään minkäkinlaisessa asemassa. Sitten alkaa myös se mielenkiintoinen peli puheenjohtajapaikoista. Ainakin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitää valita valtuustoon äänestettyjen joukosta. Hallituksen niinkuin lautakuntienkin kokoonpanon voivat valtuutetut kyllä sopia. Tietyt pelisäännöt ryhmillä siinä tietenkin on ja täytyy ollakin.
Tiedotusvälineissä on pitkin syksyä tuotu esiin kovasti "kolmea suurta" ja vaihteeksi vähän "pikkupuolueitakin". Kouvolan Seudun Sitoutumattomista ei ole ollut juttua sen vertaa, että äänestäjälle aina olisi edes selvinnyt mikä on aidon Kouvolan Seudun Sitoutumattoman ehdokkaan ja "Puolueen sit -ehdokkaan" ero.
Ehdokasasettelussa Kouvolan Seudun Sitoutumattomilla on kuitenkin 90 ehdokasta. joka ehdokkaalla on oma valitsijamieslistansa, jossa on vähintään kymmenen nimeä. Siitä tulee jo 900 henkilökohtaista kontaktia potentiaalisiin äänestäjiin. Puolueilla ehdokkaan etsiminen on löysempää kun ei tarvitse pyytää kuin ehdokkaan suostumus. Sitten pitää olla vielä vaaliasiamiehet ja monta muuta asiaa kunnossa ennekuin vaaleihin voi osallistua puolueisiin sitoutumatta. Ohjelmastakin olemme päässeet yksimielisyyteen, katso : www.kouvolanseudunsitoutumattomat.fi Ainakin isoille puolue ohjelmat ja nettiformaatit tekevät puoluetoimistojen kuukausipalkkaiset ihmiset.
On vaalitoimikunnaltamme jonkinmoinen suoritus kun ilman puoluetukea kaiken järjestävät. Talkootyötä, asianharrastusta, omaa aikaa ja omaa rahaakin tarvitaan. Mutta eipä tarvitse tilailla Helsingistä puhujia vaalitilaisuuksiin passattavaksi ja median kuvattavaksi. Ja ennenkaikkea valtuustokaudella voimme hoitaa Kouvolan asioita puoluepolitiikan ja ryhmäpäätösten haittaamatta. Yhteistyötä temme keskenämme niinkuin puolueidenkin edustajien kanssa.
Jollain puolueaktivistilla vain käy yli ymmärryksen, että nyt käydään kunnallisvaalit ja sitten taas aivan eri kerralla eduskuntavaalit. Eduskuntavaaleissa Kouvolan Seudun Sitoutumattomattomienkin edustajat ja heidän äänestäjänsä äänestävät puolueiden kansanedustajaehdokkaita siinä kuin muutkin kansalaiset. Ja luulenpa, että ne äänet hyvin kelpaavat.
Itse aion seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestää sellaista ehdokasta, joka tekee työtä suomalaisten hyväksi siellä missä kansanedustajan pitääkin, ehkä ministerinpalli mielessä, mutta ei kotikaupungin valtuustopaikka.
Jospa vaaleissa käykin niin, että Sitoutumattomien ryhmä nousee kolmen suuren joukkoon ja kompromissien kompromissina saa, ehkä pienempien ryhmien tuella, hyvinkin mukavia puheenjohtajapaikkoja. Hyviä kärkiehdokkaita meiltä kyllä löytyy.
Arvioni on, että uudessa valtuustossa 1.) kaksi suurintakaan ryhmää ei muodosta enemmistöä, 2.) ryhmissä on vielä "vanhojen kuntien" edustajia ja että 3.) ryhmien sisäiset vanhat kiistat puhkeavat heti kun selviää että vaalitulos ei ollutkaan "odotettu". Toivottavasti vain ensimmäinen arvioni toteutuu ja saamme uudelle uljaalle kaupungillemme toimivan luottamusmiesorganisaation.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Äänestysbussi Sippolaan
Ennakkoäänestysbussi lähestyy Sippolaa.
Sippolan ennakkoäänistä annetaan varmaan iso osa kolmen päivän sisällä.
Vielä lauantaina, sunnuntaina, maanantaina
ja tiistaina 18. -21.10. voi äänestää ennakkoon.
Sippolaa lähimmät ennakkoäänestyspaikat ovat mm. Myllykosken kirjasto, Inkeroisten kirjasto, Kouvolan kaupungintalo ja Haminan pääkirjasto.
Lisäksi kiertää ennakkoäänestysbussi
maanantaina 20.10.2008:
Kaipiaisten koulu
kello 9.30 - 11.30
Enäjärven entinen koulu
kello 12.30 - 13.30
Sippolan koulu
kello 14.30 - 16.00
Varsinainen äänestys on
sunnuntaina 26.10.2008
kello 9.00 - 20.00
Muistammehan pitää huolta, että käymme äänestämässä itse ja samalla muistutamme naapureita ja tuttuja aikataulusta. Autottomalle tarjottu kyyti on nyt iso apu äänestäjälle sekä oman kylän ehdokkaalle. Saadaan hyvä äänestysprosentti ja suurella todennäköisyydellä paljon ääniä omille ehdokkaille.
Minulta voi myös kysellä äänestysaikoja ja -paikkoja, puhelin 050-3362 077. Pidän aikatauluja mukanani. Saa minulta kysyä muutakin vaaliasiaa ja soitella muutenkin.
Sippolan ennakkoäänistä annetaan varmaan iso osa kolmen päivän sisällä.
Vielä lauantaina, sunnuntaina, maanantaina
ja tiistaina 18. -21.10. voi äänestää ennakkoon.
Sippolaa lähimmät ennakkoäänestyspaikat ovat mm. Myllykosken kirjasto, Inkeroisten kirjasto, Kouvolan kaupungintalo ja Haminan pääkirjasto.
Lisäksi kiertää ennakkoäänestysbussi
maanantaina 20.10.2008:
Kaipiaisten koulu
kello 9.30 - 11.30
Enäjärven entinen koulu
kello 12.30 - 13.30
Sippolan koulu
kello 14.30 - 16.00
Varsinainen äänestys on
sunnuntaina 26.10.2008
kello 9.00 - 20.00
Muistammehan pitää huolta, että käymme äänestämässä itse ja samalla muistutamme naapureita ja tuttuja aikataulusta. Autottomalle tarjottu kyyti on nyt iso apu äänestäjälle sekä oman kylän ehdokkaalle. Saadaan hyvä äänestysprosentti ja suurella todennäköisyydellä paljon ääniä omille ehdokkaille.
Minulta voi myös kysellä äänestysaikoja ja -paikkoja, puhelin 050-3362 077. Pidän aikatauluja mukanani. Saa minulta kysyä muutakin vaaliasiaa ja soitella muutenkin.
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Reagointia
Johan sentään ihmiset huomaavat nämä vaalit
Ilmeisesti viime viikonlopun mainoslehtiset ja tämänpäiväiset lehti-ilmoitukset ovat viimein herättäneet ihmiset. Yhä useampi ihminen ottaa vaalit puheeksi. Ovat huomanneet, että minäkin olen kuvan kanssa listalla. Täytyy morjestaa kaikkia kotikylällä liikkuvia autoja. Sieltä yleensä kuitenkin morjestetaan minulle päin ja naama sen näköisenä, että reagointia on tapahtunut.
No, pitihän se tietää vanhoista markkinointiopeista, että asiakas huomaa mainoksen suunnilleen silloin kun mainostajasta kaikki tuntuu jo kauhealta tyrkyttämiseltä. Nyt niitä yhteismainoksia tulee sitten tällä viikolla vielä muutama ruudukko ja ensi viikolla taas lisää.
Joillakin ehdokkailla näkyi olevan isoja henkilökohtaisia mainoksia niinkuin eduskuntavaaleissa ikään. Mainostoimistossa teetettynä maksavat enemmän, harrastustyönä itse tehtynä vähemmän. Arvailuun jää tuleeko raha puolueelta, yksityiseltä rahoittajalta vai omista rikkauksista. Kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ovat kuitenkin sen verran pieniä, ettei niillä aivan mahdottomia maksella. Pitää kiittää velipoikaa kun taisi jakaa minun esitettäni niin pitkälle, että tuli Haminan raja vastaan.
Vaikka kyllä tämä vaalikampanja aivan mielenkiintoista on ja toivottavasti innostavaa on myös seuraavat neljä vuotta lunastaa äänestäjille annettuja lupauksia. Sanoivat, että valtuustopaikkojen lisäksi on täytettävänä kaupunginhallituksen, monen lautakunnan, erilaisten toimikuntien, käräjäoikeuden lautamiesten ja monien muiden intanssien paikat.
Tässä kohdassa täytyy ihmetellä sitä samaa kuin moni muukin. Kaikki viisi uudesta Kouvolasta valittua kansanedustajaa ovat ehdokkaina myös kunnallisvaaleissa. Mitähän tehtäviä he aikovat seuraavan neljän vuoden aikana hoitaa. Kurjaa on, jos Suomen 200 kansanedustajasta viisikin vaativan eduskuntatyön lomassa hääräilee kotikaupunkinsa kokouksissa. Pelkäänpä, että näitä jokapaikan höyliä on eduskuntaan valittu muualtakin päin Suomea. Minusta olisi asiallista, jos kansanedustajat kannustaisivat kunnallisvaaleissa omia ryhmiään ja palaisivat sen jälkeen kiireesti Helsingistä käsin hoitamaan Suomen valtakunnalle tärkeätä tehtäviä tai vähintään ajamaan kotiseutunsa asioita siellä missä niitä pitää ajaa. Tuli nyt vähän tökittyä toisia, vaikka lupasin etten töki.
Edellisen kappaleen asiaan liittyy myös se, että ryhmän jälkikasvu kärsii, jos kärkiporukka pitää ykköstehtävien lisäksi kakkostehtävätkin itsellään. Siinähän sitten jämähtää kehityskin.
Sippolassa tapahtuu:
Pari viikkoa sitten Sippolan järvillä ja pelloilla lepäilleet arktiset hanhet, enimmäkseen valkoposkihanhia, ovat alkaneet häipyä Suomenlahdelle päin ja sitä tietä varmaan Itämerelle ja Pohjanmerelle saakka. Aiemmin tällaisia hanhimääriä ei Sippolaan ole pysähtynyt, yli lentää kyllä syksyisin sekä keväisin enemmänkin. Seuraavaksi odottelemme näkyvämmistä muuttolinnuista joutsenia levähtämään Kosjärvelle Sippolan omien joutsenten seuraan.
Orijärven Halla-Hileiden avantouintipaikalla kävin jo kerran, avantoa siellä ei tosiaan vielä vähään aikaan ole. Uimareiden nimiä oli kuittausvihkossa jo useita kymmeniä. Lupaan pyrkiä säännöllisyyteen uintiharrastuksessani ja toivon, että se pitää paremmin kuin vaalilupaukset keskimäärin.
Äänestys alkoi
Tänään alkoi ennakkoäänestys, Anjalankoskella radion mukaan hiljakseen. Oli kuulema hämmentävän pitkät listat ja oman ehdokkaan numeroa oli vaikea löytää. Olisi varmaan hyvä ottaa äänestysreissulle mukaan oman ehdokkaan esite tai numero muulle lapulle muistin tueksi.
Mielestäni numeroni 488 on helppo muistaa, mutta lapulla senkin voi varmistaa.
Ennakkoäänestysbussi on kotikyläni lähimailla:
Sippolan koululla maanantaina 20.10. kello 14.30 -16.00.
Kaipiaisisten koululla samana päivänä kello 9.30 - 11.30 ja
Enäjärven entisellä koululla kello 12.30 - 13.30.
Varsinainen äänestyspäivähän on sunnuntaina 26.10.2008 kello 9.00 - 20.00.
Mm. Liikkalassa, Ruotilassa, Hirvelässä, Saverolla, Haapalassa ja Saaramaalla ei ole ennakkoäänestyspaikkaa eikä varsinaistakaan äänestyspaikkaa. Näistä kylistä kimppakyydeillä voisi varmaan käydä äänestämässä myös suuremmissa taajamissa esim. ostosmatkan yhteydessä. Uskon, että näillä seuduilla ei periksi anneta, vaikka sitä voidaan jossain muualla toivoakin.
Toivottavasti ihmiset muistuttelevat toisilleen äänestysajankohdista. Korkea äänestysprosentti saattaisi helposti tuoda lähiseudun kylille paikan tai kaksi lisää. Yhden maalaiskylän äänillä näissä vaaleissa on vaikea päästä läpi.
Laskeskelin, että väestöpohjan mukaan Sippolan ja Kaipiaisten seudulle voisi tulla kaksi tai kolme paikkaa uuden Kouvolan 75-jäseniseen kaupunginvaltuustoon. Toisaalta vanhat ja kokeneet sanovat, että 150 - 200 äänellä voi päästä pidemmiltä listoilta läpi. Läpimeno riippuu siitä, miten äänet keskittyvät ja siitä, että miten ryhmän ääniharavat vetävät ja miten vähemmän ääniä saavat työntävät.
Toivottavasti, joku on jo minuakin äänestänyt, mutta uskon, että ennen vaalien päättymistä monikin! Puolitoista viikkoa: Sitten niitä tuloksia lasketaan ja ihmetellään.
Ilmeisesti viime viikonlopun mainoslehtiset ja tämänpäiväiset lehti-ilmoitukset ovat viimein herättäneet ihmiset. Yhä useampi ihminen ottaa vaalit puheeksi. Ovat huomanneet, että minäkin olen kuvan kanssa listalla. Täytyy morjestaa kaikkia kotikylällä liikkuvia autoja. Sieltä yleensä kuitenkin morjestetaan minulle päin ja naama sen näköisenä, että reagointia on tapahtunut.
No, pitihän se tietää vanhoista markkinointiopeista, että asiakas huomaa mainoksen suunnilleen silloin kun mainostajasta kaikki tuntuu jo kauhealta tyrkyttämiseltä. Nyt niitä yhteismainoksia tulee sitten tällä viikolla vielä muutama ruudukko ja ensi viikolla taas lisää.
Joillakin ehdokkailla näkyi olevan isoja henkilökohtaisia mainoksia niinkuin eduskuntavaaleissa ikään. Mainostoimistossa teetettynä maksavat enemmän, harrastustyönä itse tehtynä vähemmän. Arvailuun jää tuleeko raha puolueelta, yksityiseltä rahoittajalta vai omista rikkauksista. Kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ovat kuitenkin sen verran pieniä, ettei niillä aivan mahdottomia maksella. Pitää kiittää velipoikaa kun taisi jakaa minun esitettäni niin pitkälle, että tuli Haminan raja vastaan.
Vaikka kyllä tämä vaalikampanja aivan mielenkiintoista on ja toivottavasti innostavaa on myös seuraavat neljä vuotta lunastaa äänestäjille annettuja lupauksia. Sanoivat, että valtuustopaikkojen lisäksi on täytettävänä kaupunginhallituksen, monen lautakunnan, erilaisten toimikuntien, käräjäoikeuden lautamiesten ja monien muiden intanssien paikat.
Tässä kohdassa täytyy ihmetellä sitä samaa kuin moni muukin. Kaikki viisi uudesta Kouvolasta valittua kansanedustajaa ovat ehdokkaina myös kunnallisvaaleissa. Mitähän tehtäviä he aikovat seuraavan neljän vuoden aikana hoitaa. Kurjaa on, jos Suomen 200 kansanedustajasta viisikin vaativan eduskuntatyön lomassa hääräilee kotikaupunkinsa kokouksissa. Pelkäänpä, että näitä jokapaikan höyliä on eduskuntaan valittu muualtakin päin Suomea. Minusta olisi asiallista, jos kansanedustajat kannustaisivat kunnallisvaaleissa omia ryhmiään ja palaisivat sen jälkeen kiireesti Helsingistä käsin hoitamaan Suomen valtakunnalle tärkeätä tehtäviä tai vähintään ajamaan kotiseutunsa asioita siellä missä niitä pitää ajaa. Tuli nyt vähän tökittyä toisia, vaikka lupasin etten töki.
Edellisen kappaleen asiaan liittyy myös se, että ryhmän jälkikasvu kärsii, jos kärkiporukka pitää ykköstehtävien lisäksi kakkostehtävätkin itsellään. Siinähän sitten jämähtää kehityskin.
Sippolassa tapahtuu:
Pari viikkoa sitten Sippolan järvillä ja pelloilla lepäilleet arktiset hanhet, enimmäkseen valkoposkihanhia, ovat alkaneet häipyä Suomenlahdelle päin ja sitä tietä varmaan Itämerelle ja Pohjanmerelle saakka. Aiemmin tällaisia hanhimääriä ei Sippolaan ole pysähtynyt, yli lentää kyllä syksyisin sekä keväisin enemmänkin. Seuraavaksi odottelemme näkyvämmistä muuttolinnuista joutsenia levähtämään Kosjärvelle Sippolan omien joutsenten seuraan.
Orijärven Halla-Hileiden avantouintipaikalla kävin jo kerran, avantoa siellä ei tosiaan vielä vähään aikaan ole. Uimareiden nimiä oli kuittausvihkossa jo useita kymmeniä. Lupaan pyrkiä säännöllisyyteen uintiharrastuksessani ja toivon, että se pitää paremmin kuin vaalilupaukset keskimäärin.
Äänestys alkoi
Tänään alkoi ennakkoäänestys, Anjalankoskella radion mukaan hiljakseen. Oli kuulema hämmentävän pitkät listat ja oman ehdokkaan numeroa oli vaikea löytää. Olisi varmaan hyvä ottaa äänestysreissulle mukaan oman ehdokkaan esite tai numero muulle lapulle muistin tueksi.
Mielestäni numeroni 488 on helppo muistaa, mutta lapulla senkin voi varmistaa.
Ennakkoäänestysbussi on kotikyläni lähimailla:
Sippolan koululla maanantaina 20.10. kello 14.30 -16.00.
Kaipiaisisten koululla samana päivänä kello 9.30 - 11.30 ja
Enäjärven entisellä koululla kello 12.30 - 13.30.
Varsinainen äänestyspäivähän on sunnuntaina 26.10.2008 kello 9.00 - 20.00.
Mm. Liikkalassa, Ruotilassa, Hirvelässä, Saverolla, Haapalassa ja Saaramaalla ei ole ennakkoäänestyspaikkaa eikä varsinaistakaan äänestyspaikkaa. Näistä kylistä kimppakyydeillä voisi varmaan käydä äänestämässä myös suuremmissa taajamissa esim. ostosmatkan yhteydessä. Uskon, että näillä seuduilla ei periksi anneta, vaikka sitä voidaan jossain muualla toivoakin.
Toivottavasti ihmiset muistuttelevat toisilleen äänestysajankohdista. Korkea äänestysprosentti saattaisi helposti tuoda lähiseudun kylille paikan tai kaksi lisää. Yhden maalaiskylän äänillä näissä vaaleissa on vaikea päästä läpi.
Laskeskelin, että väestöpohjan mukaan Sippolan ja Kaipiaisten seudulle voisi tulla kaksi tai kolme paikkaa uuden Kouvolan 75-jäseniseen kaupunginvaltuustoon. Toisaalta vanhat ja kokeneet sanovat, että 150 - 200 äänellä voi päästä pidemmiltä listoilta läpi. Läpimeno riippuu siitä, miten äänet keskittyvät ja siitä, että miten ryhmän ääniharavat vetävät ja miten vähemmän ääniä saavat työntävät.
Toivottavasti, joku on jo minuakin äänestänyt, mutta uskon, että ennen vaalien päättymistä monikin! Puolitoista viikkoa: Sitten niitä tuloksia lasketaan ja ihmetellään.
perjantai 10. lokakuuta 2008
Kaukana keskustasta
Miten selviämme
Työpaikkoja on monesti myös maaseudulla, työhön voi liittyä laajemmalla alueella liikkumista, voimme tehdä etätyötä, voimme käydä töissä naapurikunnan puolella, yrittäjänä voimme tehdä työtä kotona tai muussa mieleisessän paikassa ja kaikki meistä ei ole työssä ollenkaan. Sippolan seudulta käydään töissä myös Haminassa ja Kotkassa.
Usein tarvittavat kunnalliset palvelut, kuten lasten päivähoito, neuvola, peruskoulu ja kotisairaanhoidon päivystys ovat hyvissä kunnissa myös maaseudulla kohtuullisesti tavoitettavissa.
Harmillista, että Sippolan seudulla menetimme neuvolan. Saverolta ja Kaipiaisista on vielä kohtuulliset yhteydet Utin neuvolaan, mutta Sippolasta, Hirvelästä, Haapalasta, Ruotilasta ja Liikkalasta on pitkä ja huono tie kaikkiin neuvoloihin.
Sippolan koulu on selvinnyt sen turvin, että nykyisin yläaste, ala-aste ja esikoulu voivat olla samassa koulussa. Ala-asteluokilla lasten lukumäärä on myös lisääntynyt. Lasten kuljetus tapahtuu kuitenkin etenkin talvisaikaan vaarallisen huonoja teitä pitkin.
Lastenhoidon voi järjestää myös perhepäivähoitona. Sippolassa lasten vanhemmat ovat joutuneet väliaikaisesti käyttämään lapsia päivähoidossa kaukana ja päinvastaisella suunnalla kuin työpaikka on. Jos Kouvolan kaupunki haluaa pitää väestökehityksen positiivisena, on parasta pitää päivähoitoasiat kunnossa.
Sippolassa on tehoton tilanne kun vanhat ehkä ylisuuret neuvolan tilat ovat vuoden 2006 alusta asti olleet tyhjillään. Ne sopisivat varmaan lasten ryhmäperhepäivähoidon tiloiksi. Samanaikaisesti kaupunki maksaa senaattikiinteistöille nykyisistä lasten päivähoitotiloista vuokraa kahden rivitalohuoneiston osalta.
Neuvolatalo on ollut asuntojenkin vuokraamisen osalta vajaakäytössä pitkiä aikoja. Eiköhän kolmen vuoden miettimisen jälkeen olisi parasta ottaa tilat uudestaan käyttöön. Mainittakoon, että talo on pitkälti rakennettu sodan jälkeen Ruotsista MLL:n Sippolan osaston kautta saaduilla lasten hyväksi lahjoitetuilla varoilla.
Kunnallisia palveluja on Kymen Vesi Oy:n nimissä hoidettava vesihuolto. Sippolassa on vedenlaatua parannettu fluorin tasauslaitteistolla ja yhdellä uudella vedenottopaikalla. Myös jäteveden puhdistusta on parannettu oleellisesti. Sippolassa tulee mielestäni hyvää juomavettä suoraan kraanasta.
Ikävää: Kaupungin päätösvallan ulkopuolella, ainakin suurimmalta osalta on se, että Sippolan seudulta on 20 vuodessa häipynyt kauppoja, posti, kaikki pankin konttorit, metsänhoitoyhdistyksen toimisto, sähköyhtiön piiritoimisto, metsäkurssikeskus, kirkkoherranvirasto ja seurakunnan virkoja.
Hyvää: Uutta on tullut samassa ajassa yksityiselle puolelle mm. kolme hyvätasoista ravintolaa, juustola, taiteilijoita myymälöineen, perhekoteja, yksityinen hoivakoti, metallialan yrityksiä, urakoitsijoita, palveluyrityksiä, muita yrityksiä, kesätori, toinen uimalaituri, avantouintipaikka, monia paikallisia tapahtumia ja ennenkaikkea aivan uudenlaiset tietoliikenneyhteydet.
Sippola on palvelujen vähenemisen ja uudellen järjestämisen osalta varmaan samansuuntaisessa tilanteessa kuin useimmat muutkin Suomen paikkakunnat. Turha etsiä isommmistakaan kaupunkikeskuksista vanhan ajan pankkitoimintaa tai kovin paljon muutakaan henkilökohtaista palvelua.
Uusilla tietoliikenneyhteyksillä on korvattu ja lisätty maaseudun palveluja. Matkapuhelimet toimivat nykyisin melkein kaikkialla. Suureksi ongelmaksi on kuitenkin kehkeytynyt se, että monissa yrityksissä ja virastoissa puheluihin vastaillaan perin vaivalloisesti. Nettiyhteydet tavoittavat Sippolan seutua varsin hyvin ja netin toiminta-alueella voi saada useita palveluja lähes yhtä hyvin kuin isoissa keskustoissakin. Epäoikeudenmukaista on se, että joiltakin alueilta on Sippolan lähikylissäkin viety lankapuhelinyhteydet pois ja samantien on syntynyt tilanne, että ei toimi nettiyhteydetkään ainakaan toistaiseksi. Toivottavasti langaton tekniikka kehittyy nopeasti tai sitten esim. vesihuolto-osuuskuntien kaivantoihinsa laittamat valokaapeliyhteydet kannattavat taloudellisesti.
Ei ole tasa-arvoista, että suuri osa ihmisistä ei pysty käyttämään nykyisiä tiedonvälitys- ja käsittelylaitteita esim. ikääntymisen, koulutuksen ja kokemuksen puutteen, taloudellisen tilanteen tai muun syyn vuoksi. Se tulee esiin myös näissä kunnallisvaaleissa, kun kaikki äänestäjät eivät voi katsella nettiesittelyjä, ehdokkaiden blogisivuja, käyttää vaalikoneita tai etsiä ennakkoäänestysbussin aikatauluja.
Tieyhteydet ovat valtion toimialaa, mutta kunnilta tieviranomaiset kysyvät tärkeysjärjestystä.
Uudessa tilanteessa Hirvelä-Savero -välin 5 kilometrin soratieosuuden kunnostus pitäisi ehdottomasti laittaa listan kärkeen. Hyvä yhteys Sippolasta Utin kautta Kouvolan keskustaan parantaisi asiointiyhteyksiä myös kauppaliikkeisiin ja valtion virastoihin Haminan maaseutukylistä asti.
Tähän kohtaan pitää pistä se, että mitä kauempan olemme oman kaupungin keskustasta, sitä lähempänä olemme naapurikaupungin palveluja. Sippolasta on mukava käydä Haminan tai Kotkan laitureilta käsin veneilemässä, Suomenlahden kansallispuiston retkeilykohteissa, Uuperilla laskettelemassa, Hamina Tattoossa, Haminan markkinoilla, Miehikkälän Pelimannipäivillä tai Virolahden Hapanvellijuhlissa. Kun olisi vain oman kaupungin lehdissä edes vähäsen enemmän tietoa naapurikaupungin asioista. Minä voin katsoa ne netistä, mutta moni ei voi.
Sippolasta on myös sen verran lyhyt matka Venäjän rajalle ja Viipuriin, että auton voi kannattavasti tankata Venäjän puolella. Viipurista voi käydä ostamassa hapankaalia, tattaria, antonovka-omenia ja muita herkkuja. Viipurissa on nykyisin myös mukavia ravintoloita, joista saa hyvää oikeata ruokaa. Matkalla harmina ovat olleet ne iänikuiset rekkajonot. Saattaa tämänhetkinen talouskriisi kuitenkin lopettaa myös Venäjän rekkarallin. Rekkaparkille kai löytyy sitten muuta käyttöä.
Uuden Kouvolan muilla reuna-alueilla on vastaavia yhteyksiä. Esimerkiksi Valkealan pohjoisosista Mäntyharjuun, Jaalasta Heinolaan ja Iittiin, Kuusaankoskelta Iittiin, Elimäeltä Iittiin, Lapinjärvelle ja Ruotsinpyhtäälle, Anjalasta Ruotsinpyhtäälle ja Hurukselaan sekä Inkeroisita, myös Hurukselaan, Karhulaan tai vaikka junalla Kotkan keskustaan.
Uudessa Kouvolassa on hyvä järjestellä tiet ja julkinen liikenne uuteen hyvään järjestykseen. Reuna-alueilta ja vaikka naapurikuntien puoleltakin ihmiset hakisivat sitten mahdollisimman paljon palveluita Kouvolan puolelta. Hyvät liikenneyhteydet tuovat myös muuttovoittoa.
Vaalit lähenee ja jännitys tiivistyy ainakin ehdokkaiden puolella, toivottavasti mahdollisimman paljon myös äänestäjien puolella. Ennustan, että hereilläolo ratkaisee monen kylän oman ehdokkaan läpimenon näissä vaaleissa. Ehdokkaiden välinen kilpailu parhaimmillaan kääntää vastahakoisimmatkin nukkumisen kannattajat äänestäjiksi ja nostaa äänestysprosenttia esimerkilliseksi.
Toivon, että monella tavalla pystyvät Sippolan seudun ihmiset näissä vaaleissa aktivoituvat ja ottavat hyvän otteen uuden Kouvolan asioista.
Työpaikkoja on monesti myös maaseudulla, työhön voi liittyä laajemmalla alueella liikkumista, voimme tehdä etätyötä, voimme käydä töissä naapurikunnan puolella, yrittäjänä voimme tehdä työtä kotona tai muussa mieleisessän paikassa ja kaikki meistä ei ole työssä ollenkaan. Sippolan seudulta käydään töissä myös Haminassa ja Kotkassa.
Usein tarvittavat kunnalliset palvelut, kuten lasten päivähoito, neuvola, peruskoulu ja kotisairaanhoidon päivystys ovat hyvissä kunnissa myös maaseudulla kohtuullisesti tavoitettavissa.
Harmillista, että Sippolan seudulla menetimme neuvolan. Saverolta ja Kaipiaisista on vielä kohtuulliset yhteydet Utin neuvolaan, mutta Sippolasta, Hirvelästä, Haapalasta, Ruotilasta ja Liikkalasta on pitkä ja huono tie kaikkiin neuvoloihin.
Sippolan koulu on selvinnyt sen turvin, että nykyisin yläaste, ala-aste ja esikoulu voivat olla samassa koulussa. Ala-asteluokilla lasten lukumäärä on myös lisääntynyt. Lasten kuljetus tapahtuu kuitenkin etenkin talvisaikaan vaarallisen huonoja teitä pitkin.
Lastenhoidon voi järjestää myös perhepäivähoitona. Sippolassa lasten vanhemmat ovat joutuneet väliaikaisesti käyttämään lapsia päivähoidossa kaukana ja päinvastaisella suunnalla kuin työpaikka on. Jos Kouvolan kaupunki haluaa pitää väestökehityksen positiivisena, on parasta pitää päivähoitoasiat kunnossa.
Sippolassa on tehoton tilanne kun vanhat ehkä ylisuuret neuvolan tilat ovat vuoden 2006 alusta asti olleet tyhjillään. Ne sopisivat varmaan lasten ryhmäperhepäivähoidon tiloiksi. Samanaikaisesti kaupunki maksaa senaattikiinteistöille nykyisistä lasten päivähoitotiloista vuokraa kahden rivitalohuoneiston osalta.
Neuvolatalo on ollut asuntojenkin vuokraamisen osalta vajaakäytössä pitkiä aikoja. Eiköhän kolmen vuoden miettimisen jälkeen olisi parasta ottaa tilat uudestaan käyttöön. Mainittakoon, että talo on pitkälti rakennettu sodan jälkeen Ruotsista MLL:n Sippolan osaston kautta saaduilla lasten hyväksi lahjoitetuilla varoilla.
Kunnallisia palveluja on Kymen Vesi Oy:n nimissä hoidettava vesihuolto. Sippolassa on vedenlaatua parannettu fluorin tasauslaitteistolla ja yhdellä uudella vedenottopaikalla. Myös jäteveden puhdistusta on parannettu oleellisesti. Sippolassa tulee mielestäni hyvää juomavettä suoraan kraanasta.
Ikävää: Kaupungin päätösvallan ulkopuolella, ainakin suurimmalta osalta on se, että Sippolan seudulta on 20 vuodessa häipynyt kauppoja, posti, kaikki pankin konttorit, metsänhoitoyhdistyksen toimisto, sähköyhtiön piiritoimisto, metsäkurssikeskus, kirkkoherranvirasto ja seurakunnan virkoja.
Hyvää: Uutta on tullut samassa ajassa yksityiselle puolelle mm. kolme hyvätasoista ravintolaa, juustola, taiteilijoita myymälöineen, perhekoteja, yksityinen hoivakoti, metallialan yrityksiä, urakoitsijoita, palveluyrityksiä, muita yrityksiä, kesätori, toinen uimalaituri, avantouintipaikka, monia paikallisia tapahtumia ja ennenkaikkea aivan uudenlaiset tietoliikenneyhteydet.
Sippola on palvelujen vähenemisen ja uudellen järjestämisen osalta varmaan samansuuntaisessa tilanteessa kuin useimmat muutkin Suomen paikkakunnat. Turha etsiä isommmistakaan kaupunkikeskuksista vanhan ajan pankkitoimintaa tai kovin paljon muutakaan henkilökohtaista palvelua.
Uusilla tietoliikenneyhteyksillä on korvattu ja lisätty maaseudun palveluja. Matkapuhelimet toimivat nykyisin melkein kaikkialla. Suureksi ongelmaksi on kuitenkin kehkeytynyt se, että monissa yrityksissä ja virastoissa puheluihin vastaillaan perin vaivalloisesti. Nettiyhteydet tavoittavat Sippolan seutua varsin hyvin ja netin toiminta-alueella voi saada useita palveluja lähes yhtä hyvin kuin isoissa keskustoissakin. Epäoikeudenmukaista on se, että joiltakin alueilta on Sippolan lähikylissäkin viety lankapuhelinyhteydet pois ja samantien on syntynyt tilanne, että ei toimi nettiyhteydetkään ainakaan toistaiseksi. Toivottavasti langaton tekniikka kehittyy nopeasti tai sitten esim. vesihuolto-osuuskuntien kaivantoihinsa laittamat valokaapeliyhteydet kannattavat taloudellisesti.
Ei ole tasa-arvoista, että suuri osa ihmisistä ei pysty käyttämään nykyisiä tiedonvälitys- ja käsittelylaitteita esim. ikääntymisen, koulutuksen ja kokemuksen puutteen, taloudellisen tilanteen tai muun syyn vuoksi. Se tulee esiin myös näissä kunnallisvaaleissa, kun kaikki äänestäjät eivät voi katsella nettiesittelyjä, ehdokkaiden blogisivuja, käyttää vaalikoneita tai etsiä ennakkoäänestysbussin aikatauluja.
Tieyhteydet ovat valtion toimialaa, mutta kunnilta tieviranomaiset kysyvät tärkeysjärjestystä.
Uudessa tilanteessa Hirvelä-Savero -välin 5 kilometrin soratieosuuden kunnostus pitäisi ehdottomasti laittaa listan kärkeen. Hyvä yhteys Sippolasta Utin kautta Kouvolan keskustaan parantaisi asiointiyhteyksiä myös kauppaliikkeisiin ja valtion virastoihin Haminan maaseutukylistä asti.
Tähän kohtaan pitää pistä se, että mitä kauempan olemme oman kaupungin keskustasta, sitä lähempänä olemme naapurikaupungin palveluja. Sippolasta on mukava käydä Haminan tai Kotkan laitureilta käsin veneilemässä, Suomenlahden kansallispuiston retkeilykohteissa, Uuperilla laskettelemassa, Hamina Tattoossa, Haminan markkinoilla, Miehikkälän Pelimannipäivillä tai Virolahden Hapanvellijuhlissa. Kun olisi vain oman kaupungin lehdissä edes vähäsen enemmän tietoa naapurikaupungin asioista. Minä voin katsoa ne netistä, mutta moni ei voi.
Sippolasta on myös sen verran lyhyt matka Venäjän rajalle ja Viipuriin, että auton voi kannattavasti tankata Venäjän puolella. Viipurista voi käydä ostamassa hapankaalia, tattaria, antonovka-omenia ja muita herkkuja. Viipurissa on nykyisin myös mukavia ravintoloita, joista saa hyvää oikeata ruokaa. Matkalla harmina ovat olleet ne iänikuiset rekkajonot. Saattaa tämänhetkinen talouskriisi kuitenkin lopettaa myös Venäjän rekkarallin. Rekkaparkille kai löytyy sitten muuta käyttöä.
Uuden Kouvolan muilla reuna-alueilla on vastaavia yhteyksiä. Esimerkiksi Valkealan pohjoisosista Mäntyharjuun, Jaalasta Heinolaan ja Iittiin, Kuusaankoskelta Iittiin, Elimäeltä Iittiin, Lapinjärvelle ja Ruotsinpyhtäälle, Anjalasta Ruotsinpyhtäälle ja Hurukselaan sekä Inkeroisita, myös Hurukselaan, Karhulaan tai vaikka junalla Kotkan keskustaan.
Uudessa Kouvolassa on hyvä järjestellä tiet ja julkinen liikenne uuteen hyvään järjestykseen. Reuna-alueilta ja vaikka naapurikuntien puoleltakin ihmiset hakisivat sitten mahdollisimman paljon palveluita Kouvolan puolelta. Hyvät liikenneyhteydet tuovat myös muuttovoittoa.
Vaalit lähenee ja jännitys tiivistyy ainakin ehdokkaiden puolella, toivottavasti mahdollisimman paljon myös äänestäjien puolella. Ennustan, että hereilläolo ratkaisee monen kylän oman ehdokkaan läpimenon näissä vaaleissa. Ehdokkaiden välinen kilpailu parhaimmillaan kääntää vastahakoisimmatkin nukkumisen kannattajat äänestäjiksi ja nostaa äänestysprosenttia esimerkilliseksi.
Toivon, että monella tavalla pystyvät Sippolan seudun ihmiset näissä vaaleissa aktivoituvat ja ottavat hyvän otteen uuden Kouvolan asioista.
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Kytköksiä
Mitä muistuu mieleeni uuden Kouvolan eri kolkista
Vanhan Kouvolan osalta muistuu lapsuudesta esim. koulun kuusijuhlapuvun ostosmatkat Saverolta Kouvolaan, kauppaoppilaitoksessa opiskelu, myyntihommat eri kauppaliikkeissä opiskelujen välissä, verotoimiston työt, Hankkijan toimistopäällikön tehtävät ja vieläkin jatkuvat asioinnit käräjäoikeuden kansliassa, maistraatissa, maanmittaustoimistossa ja muissakin virastoissa. Melkein aina siellä asiointimatkoilla vanhoja kavereita kadulla näkee. Olen myös 1970-luvulla asunut puolisen vuotta Kouvolassa ja niihin aikoihin muutaman vuoden suunnistanut Kouvolan Rastin porukoissa, johtokunnassakin olin.
Kuusaankoskellakin on ollut joku kauppaliike, johon on pitänyt ajaa jopa Kouvolan ohi ostoksille. Kuusaankoskitalolla olen ollut useammassa konsertissa ja joissakin kokouksissa. Pilkanmaalla on myös asunut tätini perheineen, nykyisinkin vielä yksi serkku ja muita kaukaisempia sukulaisia. Äitini enon perhettä samoin nyt jo varmaan neljännessäkin polvessa. Sisareni asui myös aikoinaan joitakin vuosia Kuusaankoskella. Kotikylästäni Saverolta myös moni tuttu muutti työpaikkaa Kymiyhtiön Haukkasuon turvetyömaalta saman firman Kuusankosken paperitehtaalle. Kuusaankoskelaisten kanssa kävin heidän unkarilaisen ystävyyskaupungin, Orozházan ympäristössä linturetkellä. Samoin Azerbaidzanin linturetkellä ja monilla kotimaakunnan luontoretkillä oli usein kuusaankoskelaisia mukana.
Elimäelläkin asuin pari vuotta Korian lähellä vanhassa puutalossa. Mm. pankkiajoilta on koulutusten ja retkien yhteydessä tullut joitakin tuttuja. Isäni vaari oli Elimäeltä kotoisin, otti Anjalasta emännän ja muutti Sippolaan. Mustilan Arboretumissa olen muutaman kerran käynyt mm. kauempaa tulleiden vieraiden kanssa.
Valkealassa Kattilaharjussa asui ennen tätini perhe, nyt serkkuni perhe. Vierailuja oli parhaina vuosina paljonkin kumpaankin suuntaan. Tätini naapurissa näin ensimmäisen kerran elämässäni television. Myös isäni mamma oli Valkealasta Pekkolan talosta. Armeijan kertausharjoituksissa olen käynyt kolme kertaa Vekaranjärven ympäristössä. Myös armeija-aikana kävimme Haminasta polkypyörillä ja suksilla Valkealan pohjoisosan korvissa sotimassa. Kultareitti ja muitakin Pohjois-Valkealan matkailukohteita on joskus ollut ohjelmassa. Saverolta kävimme ennen Vennan rannassa uimassa. Utissa oli ennen juhannusjuhlat ja lentonäytöksiä. Utin lennoston koneet lentelivät usein Saverolla päin. Yhtenä kesänä Kouvolan verotoimiston verovalmistelijana valmistelin monen valkealaisen maanviljelijän verotuksen, toivottavasti en verottanut liikaa.
Jaalaan minulla on vähemmän yhteyksiä, mutta pankkiajoilta jäi muutama tuttu sieltäkin. Jaalan läpi olen ajanut autolla sekä pölkypyörällä Heinolaan menevää tietä, etenkin pyörällä ajaen tie tuntui pitkältä ja Jaala isolta. Jaalan Siikavan kyläläisten kanssa olin maaseudun kehittämishankkeen matkoilla Venäjällä, Lugan ympäristössä kaksikin kertaa. Äitini vaarin äiti, s. 21.8.1831, oli Jaalasta ja oli sen aikaisen voimamiehen Haara-Paavon sukua.
Anjalankoskella olen syntynyt Saverolla ja asunut siellä yli 20 vuotta. Sippolassa olen asunut nyt yli 30 vuotta. Sukulaisia on näissä ympäristöissä "noin" joka toisessa talossa, kaukaisempia on melkein kaikki. Myllykoskella olin vähänaikaa verotoimistossa töissä. Sitten pankkiajoilta oli monenlaista kanssakäymistä muiden konttoreiden henkilökunnan sekä pankin asiakkaiden kanssa. Säästöpankin sekä Osuuspankin pääkonttorit olivat Inkeroisissa. Kylätoiminnan yhteydessä monet kaupungin virkamiehet ja työntekijät ympäri Anjalankoskea ovat tulleet tutuksi. Monen yhdistyksen toiminnassa olen tutustunut myös Anjalan ihmisiin. Anjalan maatalousalan oppilaitoksessa sisätiloissa sekä ulkona, Korven koululla ja Ummeljoella olen ollut monissa tilaisuuksissa. Isäni isänpuoleinen mamma oli Ummeljoen Syrakista ja isän äidin vaari Junkkarin kylästä.
Meni taas kauaksi uuden Kouvolan päivän polttavista asioista, mutta edellä olevalla halusin osoittaa, että minulla niinkuin varmaan hyvin monella muullakin on paljon kytköksiä Uuden Kouvolan eri kulmille. Uuden Kouvolan asukkailla on paljon yhteistä.
Taidan laittaa taas päivänpolttavampaa asiaa sisältäviä vaalimainoksiani sopivan nipun jakokuntoon.
Vanhan Kouvolan osalta muistuu lapsuudesta esim. koulun kuusijuhlapuvun ostosmatkat Saverolta Kouvolaan, kauppaoppilaitoksessa opiskelu, myyntihommat eri kauppaliikkeissä opiskelujen välissä, verotoimiston työt, Hankkijan toimistopäällikön tehtävät ja vieläkin jatkuvat asioinnit käräjäoikeuden kansliassa, maistraatissa, maanmittaustoimistossa ja muissakin virastoissa. Melkein aina siellä asiointimatkoilla vanhoja kavereita kadulla näkee. Olen myös 1970-luvulla asunut puolisen vuotta Kouvolassa ja niihin aikoihin muutaman vuoden suunnistanut Kouvolan Rastin porukoissa, johtokunnassakin olin.
Kuusaankoskellakin on ollut joku kauppaliike, johon on pitänyt ajaa jopa Kouvolan ohi ostoksille. Kuusaankoskitalolla olen ollut useammassa konsertissa ja joissakin kokouksissa. Pilkanmaalla on myös asunut tätini perheineen, nykyisinkin vielä yksi serkku ja muita kaukaisempia sukulaisia. Äitini enon perhettä samoin nyt jo varmaan neljännessäkin polvessa. Sisareni asui myös aikoinaan joitakin vuosia Kuusaankoskella. Kotikylästäni Saverolta myös moni tuttu muutti työpaikkaa Kymiyhtiön Haukkasuon turvetyömaalta saman firman Kuusankosken paperitehtaalle. Kuusaankoskelaisten kanssa kävin heidän unkarilaisen ystävyyskaupungin, Orozházan ympäristössä linturetkellä. Samoin Azerbaidzanin linturetkellä ja monilla kotimaakunnan luontoretkillä oli usein kuusaankoskelaisia mukana.
Elimäelläkin asuin pari vuotta Korian lähellä vanhassa puutalossa. Mm. pankkiajoilta on koulutusten ja retkien yhteydessä tullut joitakin tuttuja. Isäni vaari oli Elimäeltä kotoisin, otti Anjalasta emännän ja muutti Sippolaan. Mustilan Arboretumissa olen muutaman kerran käynyt mm. kauempaa tulleiden vieraiden kanssa.
Valkealassa Kattilaharjussa asui ennen tätini perhe, nyt serkkuni perhe. Vierailuja oli parhaina vuosina paljonkin kumpaankin suuntaan. Tätini naapurissa näin ensimmäisen kerran elämässäni television. Myös isäni mamma oli Valkealasta Pekkolan talosta. Armeijan kertausharjoituksissa olen käynyt kolme kertaa Vekaranjärven ympäristössä. Myös armeija-aikana kävimme Haminasta polkypyörillä ja suksilla Valkealan pohjoisosan korvissa sotimassa. Kultareitti ja muitakin Pohjois-Valkealan matkailukohteita on joskus ollut ohjelmassa. Saverolta kävimme ennen Vennan rannassa uimassa. Utissa oli ennen juhannusjuhlat ja lentonäytöksiä. Utin lennoston koneet lentelivät usein Saverolla päin. Yhtenä kesänä Kouvolan verotoimiston verovalmistelijana valmistelin monen valkealaisen maanviljelijän verotuksen, toivottavasti en verottanut liikaa.
Jaalaan minulla on vähemmän yhteyksiä, mutta pankkiajoilta jäi muutama tuttu sieltäkin. Jaalan läpi olen ajanut autolla sekä pölkypyörällä Heinolaan menevää tietä, etenkin pyörällä ajaen tie tuntui pitkältä ja Jaala isolta. Jaalan Siikavan kyläläisten kanssa olin maaseudun kehittämishankkeen matkoilla Venäjällä, Lugan ympäristössä kaksikin kertaa. Äitini vaarin äiti, s. 21.8.1831, oli Jaalasta ja oli sen aikaisen voimamiehen Haara-Paavon sukua.
Anjalankoskella olen syntynyt Saverolla ja asunut siellä yli 20 vuotta. Sippolassa olen asunut nyt yli 30 vuotta. Sukulaisia on näissä ympäristöissä "noin" joka toisessa talossa, kaukaisempia on melkein kaikki. Myllykoskella olin vähänaikaa verotoimistossa töissä. Sitten pankkiajoilta oli monenlaista kanssakäymistä muiden konttoreiden henkilökunnan sekä pankin asiakkaiden kanssa. Säästöpankin sekä Osuuspankin pääkonttorit olivat Inkeroisissa. Kylätoiminnan yhteydessä monet kaupungin virkamiehet ja työntekijät ympäri Anjalankoskea ovat tulleet tutuksi. Monen yhdistyksen toiminnassa olen tutustunut myös Anjalan ihmisiin. Anjalan maatalousalan oppilaitoksessa sisätiloissa sekä ulkona, Korven koululla ja Ummeljoella olen ollut monissa tilaisuuksissa. Isäni isänpuoleinen mamma oli Ummeljoen Syrakista ja isän äidin vaari Junkkarin kylästä.
Meni taas kauaksi uuden Kouvolan päivän polttavista asioista, mutta edellä olevalla halusin osoittaa, että minulla niinkuin varmaan hyvin monella muullakin on paljon kytköksiä Uuden Kouvolan eri kulmille. Uuden Kouvolan asukkailla on paljon yhteistä.
Taidan laittaa taas päivänpolttavampaa asiaa sisältäviä vaalimainoksiani sopivan nipun jakokuntoon.
tiistai 7. lokakuuta 2008
Kouvolan akseleita
Kymenlaaksossa Kouvola-Kotka ei ole ainoa akseli
Tänä syksynä tuli mielenkiintoinen päätös maatalouslomituksen järjestämisestä. Haminan ja tulevan Kouvolan alueen kuntien yhteistyöllä maatalouslomituksen isäntäkunnaksi tuli Kouvola eikä Iitti. Iitin länsipuoleltakin tuli kuntia Kouvolan alueeseen mukaan.
Kuulin myös, että Kymenlaakson verotoimiston Haminan toimipisteen toimihenkilöt olivat vastanneet asiakkaansa kyselyyn, että maatalousverotuksen ohjeet tulevat Kouvolasta ja että koko Kymenlaakson maatalousverotus keskitetään Kouvolaan. Verotoimistothan ovat puhtaasti valtion virastoja eivätkä ole kaupungin hallinnoimia. Mutta verotoimistossa asioivat verovelvolliset ovat aina jostakin kunnasta kotoisin.
Nämä ovat uudessa Kouvolassa pieniä asioita, mutta on mielenkiintoista, että löytyy asioita, joissa Kouvolan ja Haminan yhteistyö voittaa tähänastisen päällepäsmärin Kotkan täysin. Kun Virolahti ja Miehikkälä vielä ovat liittymässä Haminaan, ei yhtämieltä olevien Kouvolan ja Haminan tarvitse Kotkan mielipidettä maatalouteen liittyvissä asioissa paljoakaan kysellä. Muitakin maaseutua koskevia Kouvolalle ja Haminalle yhteisiä asioita varmaan tulee esille kunhan uudessa Kouvolassa on vähänaikaa ajateltu asioita uudesta vinkkelistä.
Muistammehan sen, että Kouvolassa on melkein kaikki muu paitsi ei merisatamaa. Haminassa on hyvä merisatama, tosin pahasti jumiin ajettuna tällä hetkellä. Kouvolassa taas on hyvät rautatieyhteydet Haminan lisäksi ympäri Suomea, Venäjälle, Venäjän kautta Kiinaan ja myös Eurooppaan. Kouvolan rautatieasemalta matkustetaanVenäjälle junalla samoin kuin vielä toistaiseksi Virolahden kuntaa olevalta Vaalimaan raja-asemalta autolla. Kumma, jos asia ei aiheuta yhteisiä intressejä.
Kaikenlaisia näkymiähän sitä on. Kuten aiemmin olen sanonut, tällä hetkellä pääosa Kouvolan verorahoista on pakko käyttää kaupungin perustehtäviin. Hyvä ystävyys ja haminalaisten huomioiminen eivät kuitenkaan välttämättä maksa oikeastaan yhtään mitään, jos vastapainona on, että yhteiseksi hyväksi saadaan valtiolta, yrittäjiltä, järjestöiltä tai vaikka ulkomaiselta taholta paikkakunnille positiivisia päätöksiä.
Edellä mainitun lisäksi minun mielestäni pitää kotkalaisten kanssa myös hoitaa asioita yhdessä ja mielummin mahdollisimman hyvin. Kotka on kuitenkin edelleen useimmissa asioissa Kouvolan pääasiallinen yhteistyökumppani. Muut naapurikunnat ovat myös oikein tärkeitä ei vähiten Iitti. Esimerkiksi Kouvolan Sanomissa on huolehdittava, että levikki ulottuu mahdollisimman paljon Iitin puolelle ja iittiläiset saadaan vetovoimaisilla ilmoituksilla ostoksille Kouvolan palvelukykyisiin kauppaliikkeisiin.
Hamina-asia kiehtoo mieltäni, siksi että täältä minun asuinalueeltani, Sippolan seudulta on sama matka niin Haminaan kuin Kouvolaankin. Sitten Sippola on vielä Kouvolan ja Haminan välillä ja yhteistyökumppaneiden kanssakäyminen saattaisi vaatia parempia tieyhteyksiä Liikkalasta Keltakankaalle ja etenkin Sippolasta Uttiin. Soratietä on vain lyhyt matka Hirvelän ja Saveron välillä. Haminaa olevan vanhan Vehkalahden kyliä on pitkällä Sippolan itäpuolella ja asiointi niistä Kouvolaan tapahtuu Liikkalan tai Sippolan kautta.
Tässä asiassa on siis suoraan sanottuna myös Sippolan lehmä ojassa.
Seuraavalla kerralla yritän kirjoittaa asiallisemmasta ja ajankohtaisemmasta aiheesta.
Tänä syksynä tuli mielenkiintoinen päätös maatalouslomituksen järjestämisestä. Haminan ja tulevan Kouvolan alueen kuntien yhteistyöllä maatalouslomituksen isäntäkunnaksi tuli Kouvola eikä Iitti. Iitin länsipuoleltakin tuli kuntia Kouvolan alueeseen mukaan.
Kuulin myös, että Kymenlaakson verotoimiston Haminan toimipisteen toimihenkilöt olivat vastanneet asiakkaansa kyselyyn, että maatalousverotuksen ohjeet tulevat Kouvolasta ja että koko Kymenlaakson maatalousverotus keskitetään Kouvolaan. Verotoimistothan ovat puhtaasti valtion virastoja eivätkä ole kaupungin hallinnoimia. Mutta verotoimistossa asioivat verovelvolliset ovat aina jostakin kunnasta kotoisin.
Nämä ovat uudessa Kouvolassa pieniä asioita, mutta on mielenkiintoista, että löytyy asioita, joissa Kouvolan ja Haminan yhteistyö voittaa tähänastisen päällepäsmärin Kotkan täysin. Kun Virolahti ja Miehikkälä vielä ovat liittymässä Haminaan, ei yhtämieltä olevien Kouvolan ja Haminan tarvitse Kotkan mielipidettä maatalouteen liittyvissä asioissa paljoakaan kysellä. Muitakin maaseutua koskevia Kouvolalle ja Haminalle yhteisiä asioita varmaan tulee esille kunhan uudessa Kouvolassa on vähänaikaa ajateltu asioita uudesta vinkkelistä.
Muistammehan sen, että Kouvolassa on melkein kaikki muu paitsi ei merisatamaa. Haminassa on hyvä merisatama, tosin pahasti jumiin ajettuna tällä hetkellä. Kouvolassa taas on hyvät rautatieyhteydet Haminan lisäksi ympäri Suomea, Venäjälle, Venäjän kautta Kiinaan ja myös Eurooppaan. Kouvolan rautatieasemalta matkustetaanVenäjälle junalla samoin kuin vielä toistaiseksi Virolahden kuntaa olevalta Vaalimaan raja-asemalta autolla. Kumma, jos asia ei aiheuta yhteisiä intressejä.
Kaikenlaisia näkymiähän sitä on. Kuten aiemmin olen sanonut, tällä hetkellä pääosa Kouvolan verorahoista on pakko käyttää kaupungin perustehtäviin. Hyvä ystävyys ja haminalaisten huomioiminen eivät kuitenkaan välttämättä maksa oikeastaan yhtään mitään, jos vastapainona on, että yhteiseksi hyväksi saadaan valtiolta, yrittäjiltä, järjestöiltä tai vaikka ulkomaiselta taholta paikkakunnille positiivisia päätöksiä.
Edellä mainitun lisäksi minun mielestäni pitää kotkalaisten kanssa myös hoitaa asioita yhdessä ja mielummin mahdollisimman hyvin. Kotka on kuitenkin edelleen useimmissa asioissa Kouvolan pääasiallinen yhteistyökumppani. Muut naapurikunnat ovat myös oikein tärkeitä ei vähiten Iitti. Esimerkiksi Kouvolan Sanomissa on huolehdittava, että levikki ulottuu mahdollisimman paljon Iitin puolelle ja iittiläiset saadaan vetovoimaisilla ilmoituksilla ostoksille Kouvolan palvelukykyisiin kauppaliikkeisiin.
Hamina-asia kiehtoo mieltäni, siksi että täältä minun asuinalueeltani, Sippolan seudulta on sama matka niin Haminaan kuin Kouvolaankin. Sitten Sippola on vielä Kouvolan ja Haminan välillä ja yhteistyökumppaneiden kanssakäyminen saattaisi vaatia parempia tieyhteyksiä Liikkalasta Keltakankaalle ja etenkin Sippolasta Uttiin. Soratietä on vain lyhyt matka Hirvelän ja Saveron välillä. Haminaa olevan vanhan Vehkalahden kyliä on pitkällä Sippolan itäpuolella ja asiointi niistä Kouvolaan tapahtuu Liikkalan tai Sippolan kautta.
Tässä asiassa on siis suoraan sanottuna myös Sippolan lehmä ojassa.
Seuraavalla kerralla yritän kirjoittaa asiallisemmasta ja ajankohtaisemmasta aiheesta.
maanantai 6. lokakuuta 2008
Kriisiytyvää
Talouskriisi
Talouskriisi on päällä. Tämän päivän uutisten perusteella se pitäisi olla asioita seuraaville täysin selvä asia. Hyssytelkööt johtajat viran puolesta tai ties mistä syystä mitä tahansa. Jännittävää on nähdä kelpaako koko nykyinen rahajärjestelmä enää jatkossa maailman talousasioiden hoitoon. Onko kansakuntien taloutta järkevää hoitaa sellaisen järjestelmän varassa, joka romahtelee sisältä päin ja tuottaa voittoja ja tappioita kuin totopeli.
Mitä tämä kunnallispolitiikkaan kuuluu? Mielestäni kuuluu. Kunnissa on aina silloin tällöin ollut haluja sotkeutua pörssisijoittamiseen, suhdanneherkkien hankkeiden suureenkin tukemiseen, yleensäkin peruspalvelujen ulkopuolisiin hankkeisiin ja uhkarohkeaan velkaantumiseen. On myös myyty lyhytnäköisesti esim. sähköntuotantoa tai muuta perusteellisen varmaa toimintaa jopa ulkomaalaiseen omistukseen.
Haluan pitää huolta siitä, että Kouvolassa ei lähdetä höntyilemään edellä mainitunlaisissa asioissa.
Kuten aiemminkin olen sanonut kaupungin vaurastuminen vie aikaa. Pikavoittoja ei voi veronmaksajien rahojen varassa tavoitella.
Tänään jo huudettiin Suomessakin valtiota eli meidän veronmaksajien rahoja pankkien tueksi. Sanoivat nätisti, että talletusten vakuudeksi. Kun 1980-luvun loppupuolella alkoi kehkeytyä samanlainen tilanne houkuteltiin vahvoja pankkeja fuusioiden kautta antamaan rahansa pohjattomaan kaivoon. Sitten vielä täysin viattomilta veronmaksajilta vietiin valtion kassan kautta isoja summia. Kuka tietää minne ne rahat menivät. Pankkipalvelut ainakin heikkenivät oleellisesti, monet toimihenkilöt pankeissa niinkuin muissakin yrityksissä saivat lopputilin ja vielä palvelumaksutkin nousivat jatkuvasti.
Kaiken edellä mainitun 1990-luvulla henkilökohtaisesti kokeneena tai ainakin sivusta monta asioihin liittyvää kurjuutta nähneenä toivoisin, ettei verorahojamme tärvättäisi mokoman järjestelmän tukemiseen. Tukekoot ne, jotka ovat järjestelmän kautta aivan ilmiselvästi rikastuneetkin ja haluavat pitää sitä pystyssä.
Toivottavasti huomenna ajatukset kiertävät positiivisemmissa uuden Kouvolan näkymissä.
Talouskriisi on päällä. Tämän päivän uutisten perusteella se pitäisi olla asioita seuraaville täysin selvä asia. Hyssytelkööt johtajat viran puolesta tai ties mistä syystä mitä tahansa. Jännittävää on nähdä kelpaako koko nykyinen rahajärjestelmä enää jatkossa maailman talousasioiden hoitoon. Onko kansakuntien taloutta järkevää hoitaa sellaisen järjestelmän varassa, joka romahtelee sisältä päin ja tuottaa voittoja ja tappioita kuin totopeli.
Mitä tämä kunnallispolitiikkaan kuuluu? Mielestäni kuuluu. Kunnissa on aina silloin tällöin ollut haluja sotkeutua pörssisijoittamiseen, suhdanneherkkien hankkeiden suureenkin tukemiseen, yleensäkin peruspalvelujen ulkopuolisiin hankkeisiin ja uhkarohkeaan velkaantumiseen. On myös myyty lyhytnäköisesti esim. sähköntuotantoa tai muuta perusteellisen varmaa toimintaa jopa ulkomaalaiseen omistukseen.
Haluan pitää huolta siitä, että Kouvolassa ei lähdetä höntyilemään edellä mainitunlaisissa asioissa.
Kuten aiemminkin olen sanonut kaupungin vaurastuminen vie aikaa. Pikavoittoja ei voi veronmaksajien rahojen varassa tavoitella.
Tänään jo huudettiin Suomessakin valtiota eli meidän veronmaksajien rahoja pankkien tueksi. Sanoivat nätisti, että talletusten vakuudeksi. Kun 1980-luvun loppupuolella alkoi kehkeytyä samanlainen tilanne houkuteltiin vahvoja pankkeja fuusioiden kautta antamaan rahansa pohjattomaan kaivoon. Sitten vielä täysin viattomilta veronmaksajilta vietiin valtion kassan kautta isoja summia. Kuka tietää minne ne rahat menivät. Pankkipalvelut ainakin heikkenivät oleellisesti, monet toimihenkilöt pankeissa niinkuin muissakin yrityksissä saivat lopputilin ja vielä palvelumaksutkin nousivat jatkuvasti.
Kaiken edellä mainitun 1990-luvulla henkilökohtaisesti kokeneena tai ainakin sivusta monta asioihin liittyvää kurjuutta nähneenä toivoisin, ettei verorahojamme tärvättäisi mokoman järjestelmän tukemiseen. Tukekoot ne, jotka ovat järjestelmän kautta aivan ilmiselvästi rikastuneetkin ja haluavat pitää sitä pystyssä.
Toivottavasti huomenna ajatukset kiertävät positiivisemmissa uuden Kouvolan näkymissä.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Vaalistrategiaa
Nämä ovat toisenlaiset vaalit
Sen, että ehdin avata blogini, oli Kouvolan Sanomissa seuraavana päivänä pitkät kirjoitukset siitä, että näissä kunnallisvaaleissa merkittävä osa ehdokkaista tekee vaalikampanjaa netin kautta. Jotkut keräävät jo äänestäjiäkin netin kautta. Taitaa olla kuitenkin eri asia tuikkasta nettiin tuki kaikille niille, jotka sitä pyytävät kuin, että todellakin vaalipäivänä lähtee oikeasti äänestämään.
No, on siinä ainakin se hyvä puoli, että puoluejohtajien televisioesiintymisillä ei ole enää siltä osin niin suurta väliä. Edellisissä vaaleissa ärsytti TV:ssä esiintyvien puoluejohtajien iso rooli. Kunnallisvaaleissa valitaan kuitenkin omaan kuntaan päättäjiä eikä siihen pitäisi kuulua pätkääkään aivan muussa kunnassa asuvan puoluejohtajan esiintymiskyvyt ja oikean värinen kravatti tai huivi. Vaalien organisoinnissa ja esim. ehdokkaaksilähtöön innostamisessa puoluejohtajien osuus on tietysti OK.
Jos taas kansanedustajalle maksetaan eduskunnasta palkkaa, minun mielestäni kansanedustajan pitää sitten hoitaa eduskunnassa tehtäviä töitä eli hoitaa Suomen asioita mahdollisimman hyvin.
Kukas niitä Suomen asioita hoitaa, jos ei kansanedustaja.
Minulla ei ole puoluetoimiston tukea. Suurin tukijani on oma toimistoni. Paljon on ollut apua myös kirjoitustaidosta, ATK:n opiskelusta, hyvien ystävien neuvoista ja esim. kylätoiminnan yhteydessä saamistani kokemuksista mediavaikuttamisesta.
Kun tulin kirkkokonsertista kotiinpäin ja poikkesin toimistollani, sain virkistävän viestin. Kirjoitustaitoinen Sippolan entinen nuori lupasi laittaa minua koskevaa informaatiota yllättävään paikkaan.
Tämän blogin lukijoilta pyydän vaalitukea sen verran, että jokainen, joka haluaa minun kampanjalleni menestystä, levittäisi blogini osoitetta mahdollisuuksiensa mukaan.
Demokratiamme kannalta on myös hyvä, että yleisestikin innostamme toisiamme kunnallispolitiikkaan, kannatuksen suunnasta riippumatta ja muistutamme naapureita vaalipäivästä. Ainakin Sippolan suunnalla on äänestyspaikkoja niin harvaan, että kyydin tarjoaminen autottomalle naapurille on esimerkillinen kansalaisteko.
Taidanpa kotiin mennessäni taas sipaista muutamiin postilaatikoihin esitettäni.
Jatkan taas seuraavalla kerralla. Nettinäkemiin ja näkemiin muutenkin.
Sen, että ehdin avata blogini, oli Kouvolan Sanomissa seuraavana päivänä pitkät kirjoitukset siitä, että näissä kunnallisvaaleissa merkittävä osa ehdokkaista tekee vaalikampanjaa netin kautta. Jotkut keräävät jo äänestäjiäkin netin kautta. Taitaa olla kuitenkin eri asia tuikkasta nettiin tuki kaikille niille, jotka sitä pyytävät kuin, että todellakin vaalipäivänä lähtee oikeasti äänestämään.
No, on siinä ainakin se hyvä puoli, että puoluejohtajien televisioesiintymisillä ei ole enää siltä osin niin suurta väliä. Edellisissä vaaleissa ärsytti TV:ssä esiintyvien puoluejohtajien iso rooli. Kunnallisvaaleissa valitaan kuitenkin omaan kuntaan päättäjiä eikä siihen pitäisi kuulua pätkääkään aivan muussa kunnassa asuvan puoluejohtajan esiintymiskyvyt ja oikean värinen kravatti tai huivi. Vaalien organisoinnissa ja esim. ehdokkaaksilähtöön innostamisessa puoluejohtajien osuus on tietysti OK.
Jos taas kansanedustajalle maksetaan eduskunnasta palkkaa, minun mielestäni kansanedustajan pitää sitten hoitaa eduskunnassa tehtäviä töitä eli hoitaa Suomen asioita mahdollisimman hyvin.
Kukas niitä Suomen asioita hoitaa, jos ei kansanedustaja.
Minulla ei ole puoluetoimiston tukea. Suurin tukijani on oma toimistoni. Paljon on ollut apua myös kirjoitustaidosta, ATK:n opiskelusta, hyvien ystävien neuvoista ja esim. kylätoiminnan yhteydessä saamistani kokemuksista mediavaikuttamisesta.
Kun tulin kirkkokonsertista kotiinpäin ja poikkesin toimistollani, sain virkistävän viestin. Kirjoitustaitoinen Sippolan entinen nuori lupasi laittaa minua koskevaa informaatiota yllättävään paikkaan.
Tämän blogin lukijoilta pyydän vaalitukea sen verran, että jokainen, joka haluaa minun kampanjalleni menestystä, levittäisi blogini osoitetta mahdollisuuksiensa mukaan.
Demokratiamme kannalta on myös hyvä, että yleisestikin innostamme toisiamme kunnallispolitiikkaan, kannatuksen suunnasta riippumatta ja muistutamme naapureita vaalipäivästä. Ainakin Sippolan suunnalla on äänestyspaikkoja niin harvaan, että kyydin tarjoaminen autottomalle naapurille on esimerkillinen kansalaisteko.
Taidanpa kotiin mennessäni taas sipaista muutamiin postilaatikoihin esitettäni.
Jatkan taas seuraavalla kerralla. Nettinäkemiin ja näkemiin muutenkin.
lauantai 4. lokakuuta 2008
Neuvolat kunniaan
Suomen nuorten terveystilanne on hälyttävä.
Miten voi olla Suomessa niin, että terveyspalveluja on ajettu lähes kaikkialla alas kun saman aikaisesti yhä nuoremmilla on enenevässä määrin elintasosairauksia ja jopa hengenvaarallisia mielenterveysongelmia. Vastauksen on viime päivinä moni viimeinkin keksinyt. On ahnehdittu liikaa. On ahnehdittu jotakin sellaista, joka olisi vielä hienompaa kuin esimerkiksi tavallinen, halpa, yksinkertainen ja kaikki suurinpiirtein tasapuolisesti tavoittava terveyspalvelu.
Kouvolan päättäjänä ajaisin asioita seuraavaan suuntaan:
Neuvolaverkosto palautetaan kunniaansa etenkin äitiysneuvonnan ja pienten lasten neuvolakäyntien osalta. Jos ei nyt aivan avata uudestaan kaikkia lakkautettuja neuvoloita, parannetaan kuitenkin tavoitettavuutta muutoin ja lisätään vaikka kotikäyntejä ja parannetaan tieyhteyksiä niillä lakkautetuista neuvoloista tienatuilla rahoilla. Paikallinen neuvola olisi monesti myös vanhemmille ihmisille mieleinen ja edullinen hoitopaikka.
Neuvolassa voi hyvin edullisesti antaa nuorille lasten vanhemmille valistusta esim. oikeasta ravinnosta, nettiriippuvuuden vaaroista, leikkikavereiden tärkeydestä ja siitä ettei lasten ja vanhempien yhdessäoloa voi korvata kylän hienoin pelikone. Ei voi korvata, vaikka siinä olisi kuinka "kehittävät" ohjelmat.
Myös lasten hyvällä päivähoidolla vältetään tehokkaasti ja pienillä kustannuksilla myöhemmät suuret ja kalliit harmit. Väestökehityksemme kanalta arvokkaita pienten lasten vanhempia pitää huomioida sen verran, että päivähoitopaikat ovat paikan ja ajan suhteen kätevästi saavutettavissa. Usein se samalla merkitsee hyvin toimivia pienempiä hoitoryhmiä ja ainakin vähän tressittömämpää kotielämää.
Kouluelämä on oma lukunsa. Sanon vain, että mitä pienempi lapsi sitä enemmän pitää kasvattaa ja opettaa lasta kuin oppiainetta. Hyvin opetetulle ja kasvatetulle lapselle on sitten aikanaan helppo opettaa niitä kovin "tärkeitä" oppiaineitakin. Niiden oppiaineiden osaamisen loistavista tilastolukemistahan me täällä Suomessa olemme ylpeilleet. Lapsen kasvattamiseen kuuluu myös hyvä kouluterveydenhuolto, kodin ja koulun mahdollisimman avoin yhteistyö, välituntiohjelmat, kouluruokailu sekä opettajien ja lasten vanhempien yhdessä järjestämät tapahtumat.
Mistä rahat?
Edellä jo tuli esiin, että suhtautumistavan muutos ei joka kahdassa maksa yhtään mitään. Monessa kohdassa edellämainittujen kaltaiset parannukset maksavat vähän, mutta tuovat jo lyhyessä ajassa moninkertaiset säästöt.
Oletan, että kaupunkimme tavoittelemat yrittäjäperheet myös arvostavat hyviä paikallisia peruspalveluja. Monelta maaseutuyrittäjältä olen ainakin sen suuntaisia lausuntoja kuullut. Eli kaupungin verotulotkin kasvaisivat kun peruspalvelut olisivat kunnossa.
En kannata epävarmoja yhteisillä verorahoillamme pönkitettyjä ulospäin näyttäviä statushankkeita. Niistä jää pahimmiillaan käsiin vain ympäristöongelmia. On yrittäjän asia ottaa riski ja rakentaa tuotantolaitos lakien ja sääntöjen mukaan. Sääntöihin voi tietysti kuulua esim. kunnalta edullisesti saatu rakennusmaa, mutta varsinaista yrittämistä kaupungin varoilla tai vakuuksilla välttäisin hyvin tarkkaan. Muistissamme on liian paljon ja liian huonoja "tapauksia".
Sippolassa tapahtuu
Tänään lauantaina 4.10. pystytimme Vonteenien kanssa kauan nurin olleet betoniset, mutta komeat portinpylväät Sippolan koulukodin vanhan sisäänmenotien pieliin. Paikalla oli neljästätoista Vonteenista kaksitoista. Olisimme varmaan sillä joukolla ajan kanssa saaneet käsipelilläkin pylväät pystyyn, mutta traktorikaivurin avulla se onnistui kahvinjuonteineen kahdessa tunnissa. Pylväät olivat varmaan koulukodin ajalta. Oletimme, että von Daehnit olisivat 1800-luvulla käyttäneet kivipylväitä. Jatkossa paikkaa pitää vielä siistiä ja laittaa pienen tienpätkän alkuun Vonteeninpolku -kyltti.
Huomenna sunnuntaina 5.10. Sippolan kirkossa on klo 10.00 Mikkelinpäivän perhekirkko, sen jälkeen seurakuntatalolla myyjäiset ja perhetapahtuma.
Illalla klo 18.00 on Sippolan kirkossa kirkkokonsertti, Emilia Vesalainen, laulu, Helena Berg, laulu, Pekka Ainali, urut ja piano, Johanna Hasu, piano ja Katariina Ruokonen, viulu. Juontajana Kari Räntilä. Viime vuonna vastaava konsertti sai suuren suosion. Tuomo Tapola Myllykoskelta on ollut järjestelemässä tapahtumaa. Mukava kun Myllykoskelta tullaan Sippolaan.
Pitää lähteä ainakin konserttiin.
Jätän jatkon seuraavaan kertaan.
Miten voi olla Suomessa niin, että terveyspalveluja on ajettu lähes kaikkialla alas kun saman aikaisesti yhä nuoremmilla on enenevässä määrin elintasosairauksia ja jopa hengenvaarallisia mielenterveysongelmia. Vastauksen on viime päivinä moni viimeinkin keksinyt. On ahnehdittu liikaa. On ahnehdittu jotakin sellaista, joka olisi vielä hienompaa kuin esimerkiksi tavallinen, halpa, yksinkertainen ja kaikki suurinpiirtein tasapuolisesti tavoittava terveyspalvelu.
Kouvolan päättäjänä ajaisin asioita seuraavaan suuntaan:
Neuvolaverkosto palautetaan kunniaansa etenkin äitiysneuvonnan ja pienten lasten neuvolakäyntien osalta. Jos ei nyt aivan avata uudestaan kaikkia lakkautettuja neuvoloita, parannetaan kuitenkin tavoitettavuutta muutoin ja lisätään vaikka kotikäyntejä ja parannetaan tieyhteyksiä niillä lakkautetuista neuvoloista tienatuilla rahoilla. Paikallinen neuvola olisi monesti myös vanhemmille ihmisille mieleinen ja edullinen hoitopaikka.
Neuvolassa voi hyvin edullisesti antaa nuorille lasten vanhemmille valistusta esim. oikeasta ravinnosta, nettiriippuvuuden vaaroista, leikkikavereiden tärkeydestä ja siitä ettei lasten ja vanhempien yhdessäoloa voi korvata kylän hienoin pelikone. Ei voi korvata, vaikka siinä olisi kuinka "kehittävät" ohjelmat.
Myös lasten hyvällä päivähoidolla vältetään tehokkaasti ja pienillä kustannuksilla myöhemmät suuret ja kalliit harmit. Väestökehityksemme kanalta arvokkaita pienten lasten vanhempia pitää huomioida sen verran, että päivähoitopaikat ovat paikan ja ajan suhteen kätevästi saavutettavissa. Usein se samalla merkitsee hyvin toimivia pienempiä hoitoryhmiä ja ainakin vähän tressittömämpää kotielämää.
Kouluelämä on oma lukunsa. Sanon vain, että mitä pienempi lapsi sitä enemmän pitää kasvattaa ja opettaa lasta kuin oppiainetta. Hyvin opetetulle ja kasvatetulle lapselle on sitten aikanaan helppo opettaa niitä kovin "tärkeitä" oppiaineitakin. Niiden oppiaineiden osaamisen loistavista tilastolukemistahan me täällä Suomessa olemme ylpeilleet. Lapsen kasvattamiseen kuuluu myös hyvä kouluterveydenhuolto, kodin ja koulun mahdollisimman avoin yhteistyö, välituntiohjelmat, kouluruokailu sekä opettajien ja lasten vanhempien yhdessä järjestämät tapahtumat.
Mistä rahat?
Edellä jo tuli esiin, että suhtautumistavan muutos ei joka kahdassa maksa yhtään mitään. Monessa kohdassa edellämainittujen kaltaiset parannukset maksavat vähän, mutta tuovat jo lyhyessä ajassa moninkertaiset säästöt.
Oletan, että kaupunkimme tavoittelemat yrittäjäperheet myös arvostavat hyviä paikallisia peruspalveluja. Monelta maaseutuyrittäjältä olen ainakin sen suuntaisia lausuntoja kuullut. Eli kaupungin verotulotkin kasvaisivat kun peruspalvelut olisivat kunnossa.
En kannata epävarmoja yhteisillä verorahoillamme pönkitettyjä ulospäin näyttäviä statushankkeita. Niistä jää pahimmiillaan käsiin vain ympäristöongelmia. On yrittäjän asia ottaa riski ja rakentaa tuotantolaitos lakien ja sääntöjen mukaan. Sääntöihin voi tietysti kuulua esim. kunnalta edullisesti saatu rakennusmaa, mutta varsinaista yrittämistä kaupungin varoilla tai vakuuksilla välttäisin hyvin tarkkaan. Muistissamme on liian paljon ja liian huonoja "tapauksia".
Sippolassa tapahtuu
Tänään lauantaina 4.10. pystytimme Vonteenien kanssa kauan nurin olleet betoniset, mutta komeat portinpylväät Sippolan koulukodin vanhan sisäänmenotien pieliin. Paikalla oli neljästätoista Vonteenista kaksitoista. Olisimme varmaan sillä joukolla ajan kanssa saaneet käsipelilläkin pylväät pystyyn, mutta traktorikaivurin avulla se onnistui kahvinjuonteineen kahdessa tunnissa. Pylväät olivat varmaan koulukodin ajalta. Oletimme, että von Daehnit olisivat 1800-luvulla käyttäneet kivipylväitä. Jatkossa paikkaa pitää vielä siistiä ja laittaa pienen tienpätkän alkuun Vonteeninpolku -kyltti.
Huomenna sunnuntaina 5.10. Sippolan kirkossa on klo 10.00 Mikkelinpäivän perhekirkko, sen jälkeen seurakuntatalolla myyjäiset ja perhetapahtuma.
Illalla klo 18.00 on Sippolan kirkossa kirkkokonsertti, Emilia Vesalainen, laulu, Helena Berg, laulu, Pekka Ainali, urut ja piano, Johanna Hasu, piano ja Katariina Ruokonen, viulu. Juontajana Kari Räntilä. Viime vuonna vastaava konsertti sai suuren suosion. Tuomo Tapola Myllykoskelta on ollut järjestelemässä tapahtumaa. Mukava kun Myllykoskelta tullaan Sippolaan.
Pitää lähteä ainakin konserttiin.
Jätän jatkon seuraavaan kertaan.
perjantai 3. lokakuuta 2008
Elämäni yhteisöjä
Miltä pohjalta tuli lähdettyä kunnallisvaaleihin 2008 mukaan
Seuraavassa muistelen osallistumistani yhdistysten toimintaan, koulutukseen ja firmojen kokouksiin enkä niinkään työpaikkojani. Niistä voin kirjoittaa jotakin joskus myöhemmin.
Jo nuoruudestani asti olen osallistunut yhdistystoimintaan. Saveron Virityksessä olin sihteeri ja Saveron Maamiesseuraan minut valittiin rahastonhoitajaksi, koska olin kahdenkertaista kirjanpitoa edistyksellisessä Sippolan kansalaiskoulussa ensimmäisten joukossa opiskellut.
Kauppakoulu ja -opistoaikanani, 1960- ja 1970-luvun vaihteessa, olin yhden lukuvuoden Kouvolan kauppaoppilaitoksen oppilaskunnassa opistoluokkani edustajana. Silloin tuntui hienolta kun sen aikaiset arvostetut Kouvolan liikkeiden johtajat pitivät oppilaitoksesta hyvää huolta. Neljä talvea tuli jo silloin opiskeltua ATK:ta. Kirjanpito ja laskentatoimi oli mielestäni parempaa kuin myöhemmin Tampereen yliopistossa. Kielistudio ja syntyperäiset keskustelunopettajat ruotsin- sekä englanninkielessä olivat siihen aikaan uutta. Venäjääkin ehdin opiskella yhden talven syntyperäisen opettajan johdolla. Hyvistä puitteista huolimatta tunsin että kielipääni oli huomattavasti kovempi kuin matikkapääni.
Kesätöitä Kouvolassa osuuskaupassa ja urheiluliikkeessä, varusmiespalvelu Kymen Jääkäripataljoonassa, kesätyö Sippolan koulukodissa ja talven yli töitä Kouvolan Sähkölaitteessa. Näissä paikoissa ei minulla kerinnyt luottamutehtäviä olla, mutta elämänkokemusta ja ihmissuhteita sain mielestäni mukavasti.
Vuoden 1973 keväällä sain työpaikan Sippolan verotoimistosta Myllykoskelta. Pyrin samantien Tampereen yliopiston julkisen hallinnon opetusjaostoon verovirkamiestutkintoa suorittamaan ja pääsinkin syksyllä aloittamaan. Muistan kun menimme isolla porukalla hallinnollisten opetusjaostojen aineyhdistyksen, Hallojen kokoukseen esittämään edustajaamme hallitukseen. Siitä ei tullut mitään kun meistä kukaan ei suostunut olemaan vähemmistökommunisti, enemmistökommunisti, demari eikä edes keskustalainen. Muista ei kuulemma tiennyt mitä ne on. Meidän ikäluokkamme järjesteli kuitenkin ilman politiikkaa erään ikävän tutkintoamme vuosia vaivanneen opettajakysymyksen kuntoon. Olin vielä opiskeluun kuuluvissa harjoittelutehtävissä ja lyhyen aikaa verovalmistelijana Kouvolan verotoimistossa.
Toimistopäälliköksi Hankkijan Kouvolan myyntikonttoriin menin syksyllä 1973. Hankkijan aikana piti olla viranpuolesta Kymenlaakson kaupan koulutuksen neuvottelukunnassa ja työsuojelutoimikunnassa työnantajan toisena edustajana. Hankkijassa ehdin tehdä kaksi myyntikonttorin budjettia. Useissa laskentatoimen ja henkilöstöhallinnon koulutustilaisuuksissa olin Etelä-Suomen alueen toimistopäälliköiden kanssa. Mutta myös myyntikonttorin johtoryhmän kanssa opiskelimme siihen aikaan muodikasta tulosjohtamista. Sen aikaista tasa-arvoa oli, että naistoimihenkilöiden henkilöstöasiat ja koulutus kuuluivat toimistopäällikölle.
Hankkijan aikana olin Kouvolan Rastin johtokunnassa. Vapaa-aikaa ei silloin muuhun olisi paljon riittänytkään.
Vuoden 1977 maaliskuussa siirryin Anjalankosken Säästöpankin Sippolan konttorin esimieheksi. Varsinaisten pankkitöiden lisäksi toimenkuvaan kuului hengästyttävä määrä kirjanpitoja, tilintarkastuksia, johtokunnanjäsenyyksiä ja maatalousveroilmoitusten tekoa. Lohdutuksena mieleen muistuu veroilmoitustalojen hyvät tarjoilut. Säästöpankissa osallistuin mm. johtoryhmän, konttoritoimikuntien ja pankin hallituksen kokouksiin. Koulutustilaisuuksia oli myös muiden pankkien maatalouasiantuntijoiden kanssa. Suoritin mm. Säästöpankin konttorinesimieskurssin ja Säästöpankkiryhmän esimiestutkinnon.
Säästöpankin aikaan olin Sippurastin johtokunnassa ja myös lyhyen ajan puheenjohtajana. Olin paikalla kun perustettiin Anjalankosken Nuorkauppakamari, Keski-Kymen Luonto, Summa- Vehka- ja Virojoen viehekalastusalue, Sippolan kylätoimikunta ja Vonteenin Valssi. Olin mukana kun Paltta-Balton yhteydessä järjestimme kesällä 1990 ensimmäisen Sippolan Kylätorin, jossa oli 30 osastoa ja Osuma Pup (kirjoitetaan kovalla peellä). Vonteenin Valssin yhteydessä jatkunutta toria olen ollut järjestämässä kahdeksantoista kertaa eli vuosina 1990-2007. Parhaimmillaan torilla on ollut yli 60 osastoa. Vonteenin Valssin sihteerinä olin v 1991, v 1993, v 1995 ja uudestaan vv 2003 -2007.
Vuonna 1993 lokakuussa tehtiin Säästöpankki Suomen viipalointi. Sippolan konttori joutui Kymijoen Osuuspankin konttoriksi virallisesti vuoden 1994 huhtikuun alusta. Hirvelän konttori liitettiin Sippolaan. Koko Kymijoen Osuuspankin maatalousasiat siirtyivät vastuulleni jo ennen huhtikuuta. Osuuspankin aikaan oli pakko vähentää yhdistystoimintaa, aika ei riittänyt. Pankkien markkinointipolitiikkaan ei myöskään enää kuulunut toimihenkilöiden osallistuminen mihinkään ylimääräiseen.
Tammikuussa 1997 sain tietää, että olin tehtäväni Osuuspankissa tehnyt. Halusivat hoidella taas omineen pankkiansa mukaan lukien saamansa hyvät Säästöpankin osat. Aloin tehdä lainopillisia tehtäviä, kirjanpitoja ja veroilmoituksia omissa nimissäni. Onneksi toimistotilat ja uudet asiakkaat löytyivät nopeasti. Toimistoni paikka on vaihdellut Sippolan keskustassa sadan metrin säteellä. Takaisin Sippolan pankkitaloon muutin samana iltana kun Osuuspankki lopetti konttorinsa toiminnan 31.10.2006.
Itsenäisenä yrittäjänä oloaikanani olen ollut mukana kun perustimme von Daehn -seuran, Orijärven Halla-Hileet ja Anjalankosken maaseutuyhteistyöryhmän. Olin myös yhdistymisen kautta syntyneen MTK-Anjalankosken ensimmäinen sihteeri ja rahastonhoitaja. Olin mukana oganisoimassa Koti-Sippola ry:n toimintaa, kun sen nimissä alettiin hoitaa Vonteenin Valssia, von Daenh -seuraa, Forstenin Aika -toimikuntaa, Sippolan kylätoimikuntaa sekä Kylätoritoimikuntaa ja perinteistä kotiseututoimintaa. Olen ollut myös organisoimassa yli 15 vuotta jatkunutta viikottaista Sippolan kesätoria ja torikahvilaa. Sippu Jukola 2005:ssä olin toimistoapulaisena. Sippolan Joulunavauksen järjestelyihin olen myös osallistunut alusta alkaen eli yli 15 vuotta. Vonteenina olin kesästä 2004 kesään 2005.
Olen käynyt maaseudun kehittämiskurssiin. Olen tutustunut retkillä verkostoyrittämiseen ja maaseudun kehittämiseen Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Italian Toscanassa, Koillis-Virossa sekä syksyinä 2006 ja 2007 Venäjällä Lugan alueella.
Olen ollut myös Sippolan koulun vanhempain toimikunnassa ala-aste- sekä yläasteluokkien kohdalla. Saimme torjuttua pitkälle sovitut koulujen lopettamissuunnitelmat kesällä 2005 Sippolan ja Kaipiaisten koulujen osalta. Käytimme keinoina median eri muotoja, joukkokokoontumisia ja runsaita henkilökohtaisia yhteydenottoja, jotka saimmekin sopivasti vyöryttämään toinen toistaan.
Kesän 2007 Vonteenin Valssin jälkeen kieltäydyin vaihtelun ja ylivoimaiseksi paisuneen työmäärän vuoksi Vonteenin Valssin ja Sippolan kylätorin järjestelyistä. Kylätorin 2008 järjestivät muut ja Vonteenin Valssissa uusi toimikunta palasi kahden vuoden väleihin. Vuoden 2009 Vonteenin Valssista näkyy nettisivulla jo olevan ennakkotietoa.
Koskaan aikaisemmin en ole ollut kunnallisessa luottamustehtävässä. Seurakunnassa olen ollut lyhyitä aikoja tilintarkastajana, kirkkoneuvoston jäsenenä ja taloudellisenjaoston jäsenenä. Oikeuden määräämänä julkisena kaupanvahvistajana olen ollut yli 25 vuotta.
Uusi Kouvola alkoi kiinnostaa:
Loppuvuodesta 2007 alkoi varmistua uuden Kouvolan muodostuminen. Se tuntui kiinnostavalta, koska nyt Sippola olisi sitä samaa kaupunkia, joka oli minulle monella tavalla tuttu. Myös mukaan tulevat muut kunnat ovat melkein kylä kylältä tiedossani.
Alkuvuodesta 2008 alkoi näkyä merkkejä uusien kunnallisvaaliehdokkaiden etsinnästä. Kylätoiminnassa olen tottunut hoitamaan kotiympäristön asioita enkä niinkään kiillottamaan jonkun puolueen keulahamon imagoa tai nostamaan galluppikäyriä ylöspäin. Se asenne sai minut innostumaan Kouvolan Seudun Sitoutumattomien ilmoituksesta ja otin yhteyttä. Vastaanotto oli heti suopea ja huomasin jo keväällä olevani vaalivalmisteluissa mukana, mm. Korian Toukomarkkinoilla.
Olen myös sen verran aina seurannut politiikkaa, että muistan jo opiskeluajaltani kuinka Kouvola oli siitä erikoinen paikka, että siellä kaupunginvaltuustossa oli puolueiden ulkopuolinen suuri sitoutumattomien ryhmä. Toinen Kouvolan erikoisuus oli riippumaton Kouvolan Sanomat.
Sippolan seudun, maaseutukylien ja ympäristöasioiden lisäksi minua kiinnostaa myös Kouvolan keskikaupunkiin liittyvät asiat, esimerkiksi valtion paikalliset virastot, liikealan koulutus, tori, kulttuuripalvelut. Asioin nykyisinkin työni vuoksi useissa Kouvolassa olevissa virastoissa.
Olen perehtynyt kunnallishallintoon opiskelun kautta, työni kautta, kylätoiminnan kautta ja tapahtumien järjestämisen kautta. Suvussani olen pienestä pitäen saanut kuunnella puhetta kunnallispolitiikasta.
Talousasiat ovat minulle myös hyvin tuttuja. Olen tottunut nopeasti arvioimaan hankkeiden kannattavuuden. Esimerkiksi firmojen toimintaa pitää arvioida kirjanpidon ja toiminnan kautta eikä pörssikurssien kehityksen kautta.
Kylätoiminnasta en ole koskaan saanut palkkaa. Kaupungin luottamustoimissa menetetty työaika korvataan kuitenkin jonkinlaisella kokouspalkkiolla.
Kun asetelmat oli tällaiset, oli aivan helppo lähteä vaaleihin mukaan. Onhan minulla toimistokin omasta takaa. Elokuussa laitoin kuvan ja pienen tekstiesittelyn nettisivuille www.kouvolanseudunsitoutumattomat.fi. Piti kerätä kymmenen nimeä valitsijamiesyhdistykseen ja täytellä muita papereita. Sitten oli virallinen kuvanotto, vaalikoneiden täyttöä ja oman esitteen suunnittelua.
Blogia olen tällä erää kirjoittanut varmaan aivan tarpeeksi. Yritän keskittyä vasta seuraavalla kerralla varsinaisesti vaaleihin ja vaaliteemoihini.
Seuraavassa muistelen osallistumistani yhdistysten toimintaan, koulutukseen ja firmojen kokouksiin enkä niinkään työpaikkojani. Niistä voin kirjoittaa jotakin joskus myöhemmin.
Jo nuoruudestani asti olen osallistunut yhdistystoimintaan. Saveron Virityksessä olin sihteeri ja Saveron Maamiesseuraan minut valittiin rahastonhoitajaksi, koska olin kahdenkertaista kirjanpitoa edistyksellisessä Sippolan kansalaiskoulussa ensimmäisten joukossa opiskellut.
Kauppakoulu ja -opistoaikanani, 1960- ja 1970-luvun vaihteessa, olin yhden lukuvuoden Kouvolan kauppaoppilaitoksen oppilaskunnassa opistoluokkani edustajana. Silloin tuntui hienolta kun sen aikaiset arvostetut Kouvolan liikkeiden johtajat pitivät oppilaitoksesta hyvää huolta. Neljä talvea tuli jo silloin opiskeltua ATK:ta. Kirjanpito ja laskentatoimi oli mielestäni parempaa kuin myöhemmin Tampereen yliopistossa. Kielistudio ja syntyperäiset keskustelunopettajat ruotsin- sekä englanninkielessä olivat siihen aikaan uutta. Venäjääkin ehdin opiskella yhden talven syntyperäisen opettajan johdolla. Hyvistä puitteista huolimatta tunsin että kielipääni oli huomattavasti kovempi kuin matikkapääni.
Kesätöitä Kouvolassa osuuskaupassa ja urheiluliikkeessä, varusmiespalvelu Kymen Jääkäripataljoonassa, kesätyö Sippolan koulukodissa ja talven yli töitä Kouvolan Sähkölaitteessa. Näissä paikoissa ei minulla kerinnyt luottamutehtäviä olla, mutta elämänkokemusta ja ihmissuhteita sain mielestäni mukavasti.
Vuoden 1973 keväällä sain työpaikan Sippolan verotoimistosta Myllykoskelta. Pyrin samantien Tampereen yliopiston julkisen hallinnon opetusjaostoon verovirkamiestutkintoa suorittamaan ja pääsinkin syksyllä aloittamaan. Muistan kun menimme isolla porukalla hallinnollisten opetusjaostojen aineyhdistyksen, Hallojen kokoukseen esittämään edustajaamme hallitukseen. Siitä ei tullut mitään kun meistä kukaan ei suostunut olemaan vähemmistökommunisti, enemmistökommunisti, demari eikä edes keskustalainen. Muista ei kuulemma tiennyt mitä ne on. Meidän ikäluokkamme järjesteli kuitenkin ilman politiikkaa erään ikävän tutkintoamme vuosia vaivanneen opettajakysymyksen kuntoon. Olin vielä opiskeluun kuuluvissa harjoittelutehtävissä ja lyhyen aikaa verovalmistelijana Kouvolan verotoimistossa.
Toimistopäälliköksi Hankkijan Kouvolan myyntikonttoriin menin syksyllä 1973. Hankkijan aikana piti olla viranpuolesta Kymenlaakson kaupan koulutuksen neuvottelukunnassa ja työsuojelutoimikunnassa työnantajan toisena edustajana. Hankkijassa ehdin tehdä kaksi myyntikonttorin budjettia. Useissa laskentatoimen ja henkilöstöhallinnon koulutustilaisuuksissa olin Etelä-Suomen alueen toimistopäälliköiden kanssa. Mutta myös myyntikonttorin johtoryhmän kanssa opiskelimme siihen aikaan muodikasta tulosjohtamista. Sen aikaista tasa-arvoa oli, että naistoimihenkilöiden henkilöstöasiat ja koulutus kuuluivat toimistopäällikölle.
Hankkijan aikana olin Kouvolan Rastin johtokunnassa. Vapaa-aikaa ei silloin muuhun olisi paljon riittänytkään.
Vuoden 1977 maaliskuussa siirryin Anjalankosken Säästöpankin Sippolan konttorin esimieheksi. Varsinaisten pankkitöiden lisäksi toimenkuvaan kuului hengästyttävä määrä kirjanpitoja, tilintarkastuksia, johtokunnanjäsenyyksiä ja maatalousveroilmoitusten tekoa. Lohdutuksena mieleen muistuu veroilmoitustalojen hyvät tarjoilut. Säästöpankissa osallistuin mm. johtoryhmän, konttoritoimikuntien ja pankin hallituksen kokouksiin. Koulutustilaisuuksia oli myös muiden pankkien maatalouasiantuntijoiden kanssa. Suoritin mm. Säästöpankin konttorinesimieskurssin ja Säästöpankkiryhmän esimiestutkinnon.
Säästöpankin aikaan olin Sippurastin johtokunnassa ja myös lyhyen ajan puheenjohtajana. Olin paikalla kun perustettiin Anjalankosken Nuorkauppakamari, Keski-Kymen Luonto, Summa- Vehka- ja Virojoen viehekalastusalue, Sippolan kylätoimikunta ja Vonteenin Valssi. Olin mukana kun Paltta-Balton yhteydessä järjestimme kesällä 1990 ensimmäisen Sippolan Kylätorin, jossa oli 30 osastoa ja Osuma Pup (kirjoitetaan kovalla peellä). Vonteenin Valssin yhteydessä jatkunutta toria olen ollut järjestämässä kahdeksantoista kertaa eli vuosina 1990-2007. Parhaimmillaan torilla on ollut yli 60 osastoa. Vonteenin Valssin sihteerinä olin v 1991, v 1993, v 1995 ja uudestaan vv 2003 -2007.
Vuonna 1993 lokakuussa tehtiin Säästöpankki Suomen viipalointi. Sippolan konttori joutui Kymijoen Osuuspankin konttoriksi virallisesti vuoden 1994 huhtikuun alusta. Hirvelän konttori liitettiin Sippolaan. Koko Kymijoen Osuuspankin maatalousasiat siirtyivät vastuulleni jo ennen huhtikuuta. Osuuspankin aikaan oli pakko vähentää yhdistystoimintaa, aika ei riittänyt. Pankkien markkinointipolitiikkaan ei myöskään enää kuulunut toimihenkilöiden osallistuminen mihinkään ylimääräiseen.
Tammikuussa 1997 sain tietää, että olin tehtäväni Osuuspankissa tehnyt. Halusivat hoidella taas omineen pankkiansa mukaan lukien saamansa hyvät Säästöpankin osat. Aloin tehdä lainopillisia tehtäviä, kirjanpitoja ja veroilmoituksia omissa nimissäni. Onneksi toimistotilat ja uudet asiakkaat löytyivät nopeasti. Toimistoni paikka on vaihdellut Sippolan keskustassa sadan metrin säteellä. Takaisin Sippolan pankkitaloon muutin samana iltana kun Osuuspankki lopetti konttorinsa toiminnan 31.10.2006.
Itsenäisenä yrittäjänä oloaikanani olen ollut mukana kun perustimme von Daehn -seuran, Orijärven Halla-Hileet ja Anjalankosken maaseutuyhteistyöryhmän. Olin myös yhdistymisen kautta syntyneen MTK-Anjalankosken ensimmäinen sihteeri ja rahastonhoitaja. Olin mukana oganisoimassa Koti-Sippola ry:n toimintaa, kun sen nimissä alettiin hoitaa Vonteenin Valssia, von Daenh -seuraa, Forstenin Aika -toimikuntaa, Sippolan kylätoimikuntaa sekä Kylätoritoimikuntaa ja perinteistä kotiseututoimintaa. Olen ollut myös organisoimassa yli 15 vuotta jatkunutta viikottaista Sippolan kesätoria ja torikahvilaa. Sippu Jukola 2005:ssä olin toimistoapulaisena. Sippolan Joulunavauksen järjestelyihin olen myös osallistunut alusta alkaen eli yli 15 vuotta. Vonteenina olin kesästä 2004 kesään 2005.
Olen käynyt maaseudun kehittämiskurssiin. Olen tutustunut retkillä verkostoyrittämiseen ja maaseudun kehittämiseen Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Italian Toscanassa, Koillis-Virossa sekä syksyinä 2006 ja 2007 Venäjällä Lugan alueella.
Olen ollut myös Sippolan koulun vanhempain toimikunnassa ala-aste- sekä yläasteluokkien kohdalla. Saimme torjuttua pitkälle sovitut koulujen lopettamissuunnitelmat kesällä 2005 Sippolan ja Kaipiaisten koulujen osalta. Käytimme keinoina median eri muotoja, joukkokokoontumisia ja runsaita henkilökohtaisia yhteydenottoja, jotka saimmekin sopivasti vyöryttämään toinen toistaan.
Kesän 2007 Vonteenin Valssin jälkeen kieltäydyin vaihtelun ja ylivoimaiseksi paisuneen työmäärän vuoksi Vonteenin Valssin ja Sippolan kylätorin järjestelyistä. Kylätorin 2008 järjestivät muut ja Vonteenin Valssissa uusi toimikunta palasi kahden vuoden väleihin. Vuoden 2009 Vonteenin Valssista näkyy nettisivulla jo olevan ennakkotietoa.
Koskaan aikaisemmin en ole ollut kunnallisessa luottamustehtävässä. Seurakunnassa olen ollut lyhyitä aikoja tilintarkastajana, kirkkoneuvoston jäsenenä ja taloudellisenjaoston jäsenenä. Oikeuden määräämänä julkisena kaupanvahvistajana olen ollut yli 25 vuotta.
Uusi Kouvola alkoi kiinnostaa:
Loppuvuodesta 2007 alkoi varmistua uuden Kouvolan muodostuminen. Se tuntui kiinnostavalta, koska nyt Sippola olisi sitä samaa kaupunkia, joka oli minulle monella tavalla tuttu. Myös mukaan tulevat muut kunnat ovat melkein kylä kylältä tiedossani.
Alkuvuodesta 2008 alkoi näkyä merkkejä uusien kunnallisvaaliehdokkaiden etsinnästä. Kylätoiminnassa olen tottunut hoitamaan kotiympäristön asioita enkä niinkään kiillottamaan jonkun puolueen keulahamon imagoa tai nostamaan galluppikäyriä ylöspäin. Se asenne sai minut innostumaan Kouvolan Seudun Sitoutumattomien ilmoituksesta ja otin yhteyttä. Vastaanotto oli heti suopea ja huomasin jo keväällä olevani vaalivalmisteluissa mukana, mm. Korian Toukomarkkinoilla.
Olen myös sen verran aina seurannut politiikkaa, että muistan jo opiskeluajaltani kuinka Kouvola oli siitä erikoinen paikka, että siellä kaupunginvaltuustossa oli puolueiden ulkopuolinen suuri sitoutumattomien ryhmä. Toinen Kouvolan erikoisuus oli riippumaton Kouvolan Sanomat.
Sippolan seudun, maaseutukylien ja ympäristöasioiden lisäksi minua kiinnostaa myös Kouvolan keskikaupunkiin liittyvät asiat, esimerkiksi valtion paikalliset virastot, liikealan koulutus, tori, kulttuuripalvelut. Asioin nykyisinkin työni vuoksi useissa Kouvolassa olevissa virastoissa.
Olen perehtynyt kunnallishallintoon opiskelun kautta, työni kautta, kylätoiminnan kautta ja tapahtumien järjestämisen kautta. Suvussani olen pienestä pitäen saanut kuunnella puhetta kunnallispolitiikasta.
Talousasiat ovat minulle myös hyvin tuttuja. Olen tottunut nopeasti arvioimaan hankkeiden kannattavuuden. Esimerkiksi firmojen toimintaa pitää arvioida kirjanpidon ja toiminnan kautta eikä pörssikurssien kehityksen kautta.
Kylätoiminnasta en ole koskaan saanut palkkaa. Kaupungin luottamustoimissa menetetty työaika korvataan kuitenkin jonkinlaisella kokouspalkkiolla.
Kun asetelmat oli tällaiset, oli aivan helppo lähteä vaaleihin mukaan. Onhan minulla toimistokin omasta takaa. Elokuussa laitoin kuvan ja pienen tekstiesittelyn nettisivuille www.kouvolanseudunsitoutumattomat.fi. Piti kerätä kymmenen nimeä valitsijamiesyhdistykseen ja täytellä muita papereita. Sitten oli virallinen kuvanotto, vaalikoneiden täyttöä ja oman esitteen suunnittelua.
Blogia olen tällä erää kirjoittanut varmaan aivan tarpeeksi. Yritän keskittyä vasta seuraavalla kerralla varsinaisesti vaaleihin ja vaaliteemoihini.
Vaalinumero 488
Tästä taitaa tulla elämäni seuraava ajan kuluttaja tästä blogisivulle kirjoittamisesta. Tällä kertaa laitan vain muutaman lauseen kokeeksi. Yritän ehtiä ajoissa nukkumaan. Huomenna kirjoitan jotain Kouvolan kunnallisvaaleihin liittyvää. Tuli alettua ehdokkaaksi Kouvolan Seudun Sitoutumattomien listalle. Numerokin (488) on ollut jo monta päivää tiedossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)