Sippolan alueella kyliä riittää, vaikka kouluolot muuttuvat alati
Puutunpa taas Sippolan koulun asioihin kun sen yläasteluokat jumittaa aina vaan uuden uljaan Kouvolamme "listassa". Itse kävin samassa koulussa kansalaiskoululuokat Saverolta käsin 1960-luvun alussa. Oppilaitoksemme nimi oli silloin Sippolan kansa- ja kansalaiskoulu.
Muistini mukaan Sippolan kansalaiskouluun tuli oppilaita Sippolan kirkonkylän, Järventaustan, Liikkalan, Turkian, Ruotilan, Hirvelän, Raussin, Saveron, Haapalan, Enäjärven, Saaramaan, Saares-Kelkan ja Kaipiaisten kansakouluista. Näiden koulujen kotikylistä ne koululaiset tulevat vieläkin Sippolan yläasteluokille, vaikka ala-asteet ovat jäljellä enää Sippolassa ja Kaipiaisissa.
Kaksi poikaani kävi sitten Sippolan koulun esikoulusta yläasteelle. Ala-aste ehti sinä aikana muuttaa Sippulähteen koulusta eli viipalekoulusta hometta pakoon Sippolan entiselle metsäkoululle ja sieltä yläkoulun viereen perusteellisesti kunnostettuun nykyiseen alakouluun.
Itse olen myöhemmin vuosien mittaan käynyt Sippolan koulussa mm. teknisen käsityön piirissä, Sippurastin, Sippolan Kunnon ja Satasien jumpissa, englannin tunnilla, venäjän tunnilla (1980-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla), pankkituntien pidossa, koulun vanhempaintoimikunnan kokouksissa ja talkoissa, lasten joulujuhlissa ja erilaisten järjestöjen tilaisuuksissa.
Kuten edellä ilmenee Sippolan ja Kaipiaisten seudullakin muutoksiin kouluoloissa on totuttu. Mainittakoon, että 1990-luvulla Hirvelän ja Saveron kyläläiset oma-aloitteisesti yhdistivät koulunsa Raussin kouluksi. Raussin koulu on sen vuoksi alkanut ja loppunut kaksi kertaa. Koulusuunnittelun tempoilua ja lapsimäärien arvioinnin vaikeutta kuvaa se, että 1950-luvulla muutaman vuoden käytölle jääneen Raussin koulun lisäksi oltiin vähällä rakentaa Saittaran ja Enäjärven välille vielä Rajahongan koulu.
Sippolan koulun yläasteluokkia on yritetty siirtää 1980-luvulta lähtien Myllykoskelle ja Inkeroisiin. Ensin oli esteenä siirrettävän oppilasmäärän suuruus, puuttuvat tilat Inkeroisissa ja Myllykoskella sekä ylivoimaisen pitkät matkat Kaipiaisten, Saaramaan ja Saveron kylistä.
Yllättäen1990-luvulla tuli Sippolan koulun pelastukseksi lakimuutos, joka mahdollisti yläaste- ja ala-asteluokkien yhdistämisen. Sitten vielä vanha opettajien asuntola kunnostettiin ala-asteluokkia varten. Siitä lähtien koko Sippolan koulu on ollut samassa pihapiirissä ja erinomaisessa iskussa.
Suomalaisen maaseudun rakennemuutoksesta huolimatta Sippolan ja Kaipiaisten alueelle on kehittynyt monelle vähän huomaamatta lukuisia elinvoimaisia yrityksiä ja monet maatilatkin ovat Kaakkois-Suomen parhaita. Eipä ihme, että alueelle on syntynyt ja hakeutunut lapsiperheitä. Sippolan sekä Kaipiaisten koulujen oppilasmäärien kehitykset ovat 2000-luvulla olleet varsin mukavia verrattuna tuotannon alasajojen riivaamien tehdastaajamien lapsitilanteeseen .
Kaikesta huolimatta Jukolanviestikesänä 2005 Anjalankosken jääräpäät yrittivät äkkirynnäköllä saada aikaan päätöksen mm. Sippolan yläasteluokkien lopettamisesta. Sekin torjuttiin. Elokuussa mediavyörytyksen pehmittämä Anjalankosken kaupunginvaltuusto istui kello 18.00:sta yli puolen yön, mutta ei lopettanut Sippolan yläasteluokkia. Tappiona tosin kärsittiin silloin Enäjärven koulun ja Sippolan neuvolan lopettaminen.
Tuskin se Sippolan koulusta johtui, mutta 34-vuotisen taipaleensa jälkeen Anjalankoski liittyi vuoden 2009 alusta kuuden kunnan muodostamaan uuteen Kouvolan kaupunkiin. Palvelurakenteet rauhoitettiin yhdistymissopimuksessa kolmeksi vuodeksi ja yhdistyvien kuntien henkilökunnan työsuhdeturva viideksi vuodeksi. Eli aikaa piti olla rauhoittua ja kehittää uutta uljasta Kouvolaamme ja sen mukana mielestäni kaupunkimme suhteellisesti parasta osaa, elinvoimaisia maaseutukyliämme.
Mutta kaikkea sitä luulee. Kouvolan sekasortoisesta koulusuunnittelusta voimme lukea viime kuukausien lehdistä ja monilta nettisivuiltakin.
Vääntö jatkuu toistaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti